UUDESSAKAARLEPYYSSÄ järjestettiin 10.11.23 laikojen SM-kilpailu, joka päättyi niukasti vimpeliläisen Kalevi Kivipellon ja Kasanovan voittoon. Voitto tuli 87,50 pisteellä ja toisena samoilla pisteillä oli Raimo Hurskainen ja Pukkimäen Iikori, kolmantena Petri Kangasniemen Kassu. Kivipelto kertoo, että laikaharrastajia on ympäri Suomea, erityisesti Itä- ja Pohjoissuomessa, yhtä lailla kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Lajin sanasto on omalaisensa: haukku, karkko, hakuaika ynnä muut. Haukkujen määrästä voi jo päätellä koiran vainua, ilmavainu on tietenkin parempi ja tuuli auttaa sitä merkittävästi. Maksimitulos yhtenä osa-alueena on 75 haukkua minuutissa. Pisteytyksessä painottuu haku. Hakuaika on enintään 300 minuuttia, toiminta- eli hirvityöskentelyaika on 300 minuuttia ja karkkomatka viisi kilometriä, jolloin hirvi pitää kolme kertaa pysäyttää.
–Ohjaajalle koiran käskyttäminen haastavaa, koska koira on mielellään hirven luona. Riistalta koiraa on vaikea saada pois. Kilpailussa laikan tulee käydä isännän luona kaksi kertaa. Arvioinnin kohteena ovat myös seuraaminen, pysäyttäminen, yhteistyöhalukkuus ja tottelevaisuus ja haukun kuuluvuus, jotka jokainen pisteytetään nollasta kymmeneen, Kivipelto selittää.
–Kisassa muiden onnistumisia ei tiedä, pitää keskittyä omaan tekemiseen. Ohjaaja ja tuomari ovat koiran kanssa mukana maastossa. Koiralla on panta, josta voi seurata puhelimella kahden, kolmen sekunnin välein, missä koira on. Lajissa käytetään Tracker-ohjelmaa, joka on käytössä suunnistuksessakin.
Ensi vuoden kilpailuun on tiukka karsinta, mutta voittaja on automaattisesti siinä mukana. Karsinnassa seulotaan 12 parasta laikaa.
–Hyviäkin jää pois, kertoo Kalevi Kivipelto.
Lajilla on oma pääjärjestö ja organisaaton pääpaikka on Pielavedellä. Ensimmäisiä laikoja Suomessa oli jo 1970-luvun alusta lähtien. Laika-lehti ilmestyy kerran vuodessa. Lisätietoja Suomen Laika-järjestöstä saa laikajarjesto.fi-sivulta. Suomen Laika-järjestön päänäyttely on 3.3.2024 Rovaniemellä. Siellä käydään läpi muun muassa lintuhaukkukilpailut.
Uimamestari, jolla juoksukilometritkään eivät jalkaa paina
SANA laika on venäjää ja tarkoittaa ”haukkua”. Laikarotuja on kolme, länsi- ja itäsiperialainen sekä venäläiseurooppalainen laika, josta Kasanova edustaa itärotua. Laikaa käytetään paljon metsästyksessä. Astuttaminen lisää rodun arvoa ja koiran kasvatus on tärkeätä. Laikarodut tykkäävät luonnossa liikkumisesta.
Kasanova on kuusivuotias.
–Se tykkää uida puhtaassa, mutta ei vedessä, jossa on levää. Marraskuussa Kasanova ui 300 metriä hirven perään Lappajärvessä ja palasi takaisin. Ongelmaa ei tule, vaikka se kohtaa maastossa peuran tai ahman. Mieleenpainuvin kohtaaminen oli se, kun olimme kolmiossa todella lähellä toisiamme: koira, ohjaaja ja karhu. Kuulin mättään takana karhun hengityksen, Kalevi kertoo.
Kohtaamiset ovat tässä lajissa yleensäkin mielenkiintoisia.
Kalevi liikkuu paljon Kasanovan kanssa, kolme kertaa viikossa ja kilometrejä kertyy lähemmäs 80.
–Kasanova on luonteeltaan ystävällinen muita kohtaan ja varsin energinen. Kerran se oli juossut 70 kilometriä, mutta vielä piti juosta se kiinni päivän päätteeksi. Päivällä jahdissa ja illat leikkii lasten kanssa.
Lasse Pippola
