Tammikuun ensimmäisellä viikolla pakkanen pysytteli pohjalaismaakunnissa noin 30 miinusasteen tuntumassa ja sen jälkeenkin pakkassää jatkui koko tammikuun ajan. Muutamien päivien suojasääjaksot eivät juuri nostaneet virtaamia vesistöissä, kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vesitilannekatsauksessaan.
Jokien virtaamat olivat pieniä tai tavanomaisia
Jokien virtaamat olivat tammikuussa jonkin verran tavanomaista pienempiä tai lähellä tammikuun tavanomaisia virtaamia. Tammikuun loppupuolella vesi nousi useilla järvillä jään päälle lumen painaessa järvien jääkansia alaspäin. Alueen tekojärvien ja useiden muidenkin säännösteltyjen järvien vedenpintoja alettiin tammikuussa aikana vähitellen laskea kohti kevättä, jotta saadaan järviin tilaa kevään sulamisvesille. Lumen määrän tammikuun lopussa pohjalaismaakunnissa arvioidaan olevan jonkin verran ajankohdan keskimääräistä suurempi.
Ähtävänjoen vesistöalueella Lappajärven vedenpinta laski tammikuun aikana 25 senttiä, mutta oli tammikuun lopussa edelleen noin 25 senttiä ylempänä kuin tänä ajankohtana tavanomaisesti. Pakkasten ja Ähtävänjoen hyydetilanteen hellittäessä tammikuun lopulla Evijärven ja Lappajärvenkin juoksutusta voitiin lisätä. Evijärven pinta laskikin kuun lopussa säännöstelyn tavoitevyöhykkeelle.
Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama oli tammikuussa keskimäärin 10 kuutiota sekunnissa, joka on ajankohdan keskimääräistä virtaamaa pienempi. Lapuanjoen vesistöalueella Lapuanjoen alaosalla Kepossa virtaama oli tammikuussa 27 kuutiota sekunnissa, joka tavanomaista tammikuun virtaamaa suurempi johtuen Hirvijärven tekojärven ja Kuortaneenjärven juoksutuksista. Kuortaneenjärven ja muidenkin säännösteltyjen järvien pinnat olivat tammikuussa lähellä tavanomaista tasoa.
Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli tammikuun keskimäärin 15 kuutiota sekunnissa, mikä on ajankohtaan nähden tavanomaista pienempi. Kalajärven tekojärven pinta oli tammikuun lopulla noin 40 senttiä keskimääräistä alempana. Närpiönjoen alaosalla tammikuun keskimääräinen virtaama oli tavanomaista pienempi eli vain kaksi kuutiota sekunnissa.
Talvella ravinnehuuhtoumat ovat vähäisiä
Sydäntalven alhaiset virtaamat näkyvät jokien vedenlaadun parantumisena. Pintavalunta on talvella melko vähäistä, minkä vuoksi ravinnehuuhtoumat jäävät myös vähäisiksi. Pintavalunnan vähentyessä pohjavesien merkitys veden laadun ja määrän kannalta korostuu. Toisaalta myös jätevesien merkitys korostuu niissä vesistöissä, joihin jätevesiä johdetaan. Suurten jokien ravinnepitoisuudet etenkin fosforin osalta olivat syksyä alhaisempia. Selvästi korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat Närpiönjoessa. Happamuushaittoja ei joissa havaittu. Järvissä jääpeite paksuuntuu ja happitilanne hiljalleen heikkenee etenkin matalissa järvissä. Toistaiseksi enempää tietoa järvien happitilanteesta ei ole kertynyt.
Pohjavedenpinta on vähintään keskimääräisellä tasolla
Pohjalaismaakuntien alueella pohjavedenpinta on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Paikallisesti pohjavedenpinta voi kuitenkin olla myös keskimääräistä matalammalla. Pohjavedenpinnan odotetaan tavanomaiseen tapaansa laskevan lumen ja roudan sulamiseen asti. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräisellä tasolla.
