Kortesjärven alakoulussa koulutyytyväisyys kasvoi, yläkoulussa laski

Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta kahdeksasluokkalaiset laativat keskustelupäivä-menetelmällä alustavia puheenvuoroja paneelikeskusteluun, johon osallistuivat lähes kaikki Kauhavan nuorten asioista päättävät tahot. Kuva: Kauhavan nuorisopalvelut.
Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta kahdeksasluokkalaiset laativat keskustelupäivä-menetelmällä alustavia puheenvuoroja paneelikeskusteluun, johon osallistuivat lähes kaikki Kauhavan nuorten asioista päättävät tahot. Kuva: Kauhavan nuorisopalvelut.

–Kouluterveyskyselyn mukaan Kortesjärven alakoululaisista kolme neljäsosaa oppilaista pitää koulunkäynnistä, mikä on samaa tasoa koko maan kanssa. Alakoulun osalta koulusta pitävien oppilaiden määrä on noussut yli 10 prosenttia Kortesjärvellä vuoden 2021 kyselyyn verrattuna, kun kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaalla luku on lievästi laskusuuntainen, kertoo vastaava koulukuraattori, sosiaalityöntekijä Tiina Hemminki.

Kouluterveyskyselyyn 2023 vastasivat perusopetuksen alakoululaisista 4. ja 5. -luokkalaiset sekä yläkoululaisista 8. ja 9. -luokkalaiset, jotka ovat olleet kyseisillä luokilla kyselyntekoaikana.

–Sen sijaan koulusta pitävien yläkoulun oppilaiden määrä on Kortesjärvellä laskenut lähes 80 prosentista alle 40 prosenttiin, kun maan ja Etelä-Pohjanmaan tasolla keskiarvo on noin 50 prosentin luokkaa. Kuitenkin lähes kolme neljäsosaa Kortesjärven yläkoululaisista kokee, että luokassa tai ryhmässä on hyvä työrauha. Tämä on samalla tasolla kuin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja koko maassa. Kortesjärvellä vajaa puolet alakoulun oppilaista kokee luokassa olevan usein rauhallista. Näin kokevien määrä on noussut lähes 10 prosenttiyksikköä. Koko maassa ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen alakoululaisista alle 30 prosenttia kokee, että luokassa on usein rauhallista ja tässä on tapahtunut pienoista laskua.

Kortesjärven alakoululaisista lähes 70 prosenttia kokee, ettei heitä ole kiusattu lainkaan lukuvuoden aikana. Tässä on tapahtunut parannusta vuoden 2021 kouluterveyskyselyyn yli 25 prosentin verran. Puolestaan kortesjärveläisten yläkoululaisten kokemus kiusaamattomuudesta on laskenut hieman alle kymmenen prosenttia. Kuitenkin lähes 75 prosenttia yläkoululaisista ei ole kokenut kiusaamista lukuvuoden aikana. Koko maan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen luvut jäävät hieman pienemmiksi. Mahdollisuudessa keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltään painavista asioista on Kortesjärvellä tapahtunut laskua verrattuna vuoden 2021 kouluterveyskyselyyn.

–Käytössäni ei ole kouluterveyskyselyn tilastoa päihteiden käytön osalta, mutta kokemukseni perusteella voin todeta, että Kortesjärvellä näkyy muun muassa nikotiinituotteiden käyttö kuten koko maassa, ehkä hieman pienemmässä määrin kuin joillain isoilla kouluilla. Päihteiden käyttöön liittyen oppilaille annetaan valistusta muun muassa terveystiedon tunneilla. Päihteet otetaan puheeksi rutiininomaisesti oppilaiden kanssa niin kouluterveydenhoitajan, psykiatrisen sairaanhoitajan kuin kuraattorinkin tapaamisilla.

Sirpa Kiviaho

Tiedosta toimeen – kouluterveyskyselyn kipupisteet nostettiin pöydälle Kauhavalla

LOPPUSYKSYSTÄ julkistetun kouluterveyskyselyn tulokset otettiin käsittelyyn Kauhavalla nuorisotoimen, koulujen ja päättäjien yhteisessä hyvinvointipaneelissa. Paneelissa olivat paikalla liki kaikki nuorten asioista päättävistä tahoista. Koululaisista tilaisuuteen osallistuivat paikan päällä Kauhavan yhteiskoulun kahdeksasluokkalaiset sekä etäyhteydellä muiden koulujen kahdeksas- ja seitsemäsluokkalaisia. Puheenvuorot valmisteltiin keskustelupäivä-menetelmällä yläkouluilla reilun sadan oppilaan voimin seitsemän teeman pohjalta, joiden tuloksissa oli Kauhavalla eniten muutoksia. Tapahtuma oli osa Nuorisotyötä kouluissa ja Nuorten jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisy -hankkeita.

Monet signaalit viime vuonna toteutetusta kouluterveyskyselystä olivat varsin negatiivisia. Oppilaiden, joita ei ole kiusattu lainkaan koulussa lukuvuoden aikana, määrä on laskenut edellisen tutkimuksen 62 prosentista 54 prosenttiin. Vähintään kerran viikossa kiusattujen määrä kasvoi 9,1 prosentista 15,3 prosenttiin. Päihteiden osalta sähkötupakointi, nuuska ja kannabiskokeilut sekä muut laittomat huumeet nousussa. Kouluruokaa syö nyt vain 27,5 prosenttia oppilaista, kun kaksi vuotta sitten määrä oli 42,1 prosenttia. Yksinäisyys on lisääntynyt. Nyt 14,4 prosenttia koululaisista ei koe olevansa osa koulu- eikä luokkayhteisöä, kun aiemmin luku oli kahdeksan prosenttia. 34,1 prosenttia kokee, ettei tarjolla ole kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. Koulunkäynnistä pitävien määrä laski 62,2 prosentista 51 prosenttiin ja oppilaiden, joilla on vaikeuksia opetuksen seuraamisessa, määrä kasvoi 12,9 prosentista 21,6 prosenttiin. Osallisuuden ja vaikuttamisen teeman yhteydessä 60,1 prosenttia yläkoululaisista koki olevansa tärkeä muille ihmisille, kun kaksi vuotta sitten näin koki 70,4 prosenttia.

–Oppilaat olivat tapahtumassa ja sen suunnittelussa aktiivisesti mukana, ja käytävillä kuului muiltakin oppilailta toiveita vaikuttamisen paikoista. Niitä tullaankin järjestämään kevään aikana koulunuorisotyöhankkeen tiimoilta. Nuorten toiveita on kuultu pitkin matkaa ja esimerkiksi Kortesjärvelle saatiin nyt vuoden alusta toinen tilailta, jota on kovasti toivottu. Tässä tilaisuudessa nuoret pääsivät esittämään kysymyksensä päättäjille ja viranhaltijoille, saatiin vastauksia, palloteltiin ja käsiteltiin asioita monesta kulmasta, kertoo hankekoordinaattori Meiju Hiitola.

Päihdevalistusta toivottiin jo nelos-vitosluokkalaisille

Hyvinvointiin liittyen käytiin läpi monia asioita, myös päihteitä.

–Nuoret toivoivat, että niistä alettaisiin puhua koulussa jo nelos-vitosluokalla. Työpajoissa nousi esille nuorten näkemys, että päihteiden käyttö on jokaisen oma asia. Paneelissa kun sitä pohdittiin, kaupunginjohtaja nosti esille, että jos homma lähtee lapasesta, tukitoimet maksetaan veronmaksajan kukkarosta. Sinänsä alkoholin ja tupakan käyttö on vähentynyt, mutta nikotiinipussien ja sähkötupakan käyttö on yleistynyt. Oli hienoa, että nuoret toivoivat valistusta jo ennen ensimmäisiä kokeiluja. Terveydenhoitaja ja kuraattori lupasivat asian esille nostaville nuorille tukea, eivät motkotusta.

–Toinen iso asia oli nuorten toive, että kiusaamiseen puututtaisiin. On hyvä, että nuoret nostivat asian esille ja haluavat itse siihen muutosta. Myös aikuisten toimesta koettiin tutkimuksen mukaan enemmän kiusaamista kuin ennen, se puhutti monin paikoin ja siihen halutaan tiukasti tarttua, ettei sellaista kokemusta tulisi.

Kortesjärvellä nuoret toivoivat yön yli kestäviä luokkaretkiä ja pohdittiin, voisiko se olla mahdollista. Ehdotonta eitä ei tullut, jos nuoret innostuisivat itse heräämään varoja ja olisivat aktiivisia. Ylipäätään toivottiin erilaisia koulun teemoja ja tapahtumia, jotka rikkovat koulun normaalia arkea.

Kouluruoka ei maistu, keittiö toivoo palautetta

NUORILLE ykkösasiana esille nousi kouluruoka. Kortesjärvellä ruokailuun mennään opettajan johdolla ja kaikki osallistuvat, isommissa kouluissa nuoret menevät itsenäisesti ja kyselyn mukaan vain pieni osa syö ruoan.

–Suosikkiruokia, kuten nugetteja ja makaronilaatikkoa kyllä syödään, muuten lähdetään usein ostamaan kaupasta jotain mieluisampaa. Ruokapalveluiden edustajat kertoivat, että palautetta ei juuri ole saatu, mutta mielellään sitä otettaisiin vastaan. Paneelissa sovittiin, että tehdään nuorille kysely, jonka avulla pääsee vaikuttamaan kouluruokaan.

Hyvä tapa tuoda kouluterveyskyselyn tuloksia näkyville

HIITOLA kiittää, että likipitäen kaikki nuorten asioista päättävät saatiin mukaan paneeliin.

–Päättäjät Kauhavalla ovat aidosti kiinnostuneita nuorten asioista. Nuoriso-ohjaajat ovat olleet mukana järjestämässä tätä tapahtumaa, joten heillä valmius järjestää Kauhavalla tällaisia tilaisuuksia jatkossakin.

–THL on kaivannut uudenlaisia tapoja saada kouluterveyskyselyä kunnissa näkyväksi, että tietoja voitaisiin hyödyntää. Onnistuimme yhteistyöllä tekemään siitä näkyvää täällä Kauhavalla, nostettiin asiat tapetille nuorten ja päättäjien kanssa ja pohdittiin, missä mennään ja mitä voisi tehdä jatkossa toisin.

Joko luit nämä uutiset?

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti

Ilmainen

isojako

digilehti

julkaistu