JÄRVI-POHJANMAAN alueelta tulee yhteydenottoja Kehitysvammaisten tukiliittoon ja sen lakineuvontaan toiseksi eniten Suomessa. Vain Oulu yltää edelle tässä listassa. Alajärvi-Vimpelin Kehitysvammaisten tuki -yhdistyksessä koetaan, että lakisääteisten palveluiden saamiseksi ainut vaikuttamiskeino on valittaminen. –Haemme lain edellyttämiä asioita, subjektiivisia oikeuksia, emmekä ilkeyttämme lähetä aina vain uusia papereita, valituksia ja oikaisuvaatimuksia, täsmentää puheenjohtaja Kaarina Paalijärvi.
Yhdistys toivoisi, että perusturvalautakunnan kanssa löydettäisiin yhteinen sävel asioiden hoitamiseen. Ongelmista on keskusteltu lehtien palstoillakin. –Kehitysvammaisten asia on yhteinen. Tuntuu ihmeelliseltä, että tällaisesta voidaan löytää eripuraa, toteaa Kauko Ukonmäki, joka on ollut mukana hoitamassa kehitysvammaisten asioita pitkään muun muassa Eskoon ja Lehtimäen Opiston osalta.
Kehitysvammaisten omaiset ovat löytäneet Tukiliiton palvelut hyvin muun muassa vaikuttamistoiminnan kautta. Asioita on puitu perusturvan kanssa Avin ja Kehitysvammaisten tukiliiton johdolla. –Kun ovet sulkeutuvat, kaikki palaa entiselleen. Onkohan tässä myös joku arvovaltakysymys takana, Paalijärvi pohtii.
Muutaman kymmenen euron asia kertaantuu hallinnollisilla kuluilla tuhansiin euroihin, kun kehitysvammaiselle ei myönnetä lain edellyttämää palvelua. Valitustie kestää vuosia, kantelut Aluehallintovirastoon kuukausia. –Valitustie on raskas ja vie voimia omaisilta ja varmaankin suhteettomasti resursseja viranhaltijoiltakin. Asia vaatii edetäkseen tuomioistuimeen viranomaispäätöksen ja lautakuntakäsittelyn kuntatasolla ja vielä viranhaltijoilta vastineita. Usein vastineet on lähetetty viranhaltijoilta jo työajan päätyttyä eli ylitöitä tekemällä.
Valittajan osalta vaarana on se, että valituksesta hallinto-oikeuteen menee jossain tapauksissa 260 euron tuomioistuinmaksu. Yleensä sosiaalipuolen asioista ei maksua mene, mutta jos asia koskee esimerkiksi asiakasmaksuja, kielteisen päätöksen saaneelle valittajalle maksu voidaan määrätä.
Viimeisin eduskunnan oikeusasiamieheltä tullut huomautus Järvi-Pohjanmaan perusturvan menettelystä vammaisasian käsittelystä saapui viikolla 11. Se koski syksyllä 2018 tapahtunutta tapausta.
ONGELMA on yhdistyksen näkemyksen mukaan sekä rahan puute että lain monimutkaisuus, mutta ennen muuta asenneilmasto. Se tuntuu periytyvän, vaikka virkamiehet vaihtuvat, huomioi Alisa Hauta-aho. Hän peräänkuuluttaa asennemuutosta myös perusturvalautakunnan jäsenten osalta. –Sosiaalipuoli on laajentunut, eikä oikein tunnuta pääsevän asian ytimeen, Ukonmäki arvioi. Työntekijätkin tuntuvat vaihtuvan nopealla syklillä.
–Lait ovat hankalia, päätöksenteossa olisi osattava noudattaa useita eri lakeja, kuten sosiaalihuoltolaki, erityishuoltolaki ja vammaispalvelulaki. Budjetit ovat aina alimitoitettuja, Paalijärvi jatkaa. –Jos viranhaltijalla olisi aikaa, hän voisi soittaa hakijalle ja keskustella tilanteesta, neuvotella, ehkä päästäisiin molempia tyydyttävään ratkaisuun. Nyt lyödään vain hylätty-leima.
–On surullista, että Järvi-Pohjanmaan perusturva niittää kyseenalaista mainetta pienen ryhmän etuja karsimalla. Tämä on näyttäytynyt jo useita vuosia Etelä-Pohjanmaan sosiaaliasiamiehen raportoinnissa. Tarvitaan ryhtiliike lautakunnassa. Sen olisi nyt nähtävä vaivaa alaistensa ja ehkä myös oman asenteensa muuttamiseen, toteaa Hauta-aho. –Perusturvalautakunnan jäsenillä pitäisi olla käsitys kehitysvammaisuudesta ja tuntemusta heille kuuluvista lakisääteisistä oikeuksista. Ehkä riittäisi sekin, että edes perustuslaki olisi luettu läpi.
KUITENKIN yksi onnistuminen auttaa jaksamaan kymmenessä seuraavassa tapauksessa, sanoo Hauta-aho. –Asioiden muuttaminen parempaan päin antaa toivoa, ettei kaikkea ole menetetty ja että olemme oikealla asialla. Olemme me saaneet paljon aikaankin, usea on saanut subjektiiviset oikeutensa taistelun kautta, Paalijärvi iloitsee.
Iso saavutus oli kehitysvammaisten uuden asumisyksikön, Rantakodin, rakentaminen. –Se saatiin pitkän taistelun jälkeen, toteaa Ukonmäki. –Sille tulee olemaan iso tarve, ikääntyvien vanhempien kanssa asuu kartoituksen mukaan 70 kehitysvammaista. Sopeutuminen muuttoon vaatii kuitenkin aikansa, Paalijärvi tietää.
Virkistystä ja retkiä
ALAJÄRVI-VIMPELIN Kehitysvammaisten tuki -yhdistyksellä on aktiivista toimintaa. Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan, neljästä viiteen kertaa vuodessa ajankohtaisten asioiden äärelle. –Työskentelemme sen hyväksi, että kehitysvammaiset löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa. Laki määrittelee heille oikeuden olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen. Teemme monenlaista vaikuttamistoimintaa ja osallistumme vammaisneuvoston toimintaan; meillä on siellä yksi edustaja. Koemme erityisen tärkeäksi viedä kehitysvammaisille tärkeitä asioita ja heidän oikeuksiaan myös yhdistyksenä perusturvan suuntaan, toteaa 6. maaliskuuta kokoontunut Alajärvi-Vimpelin Kehitysvammaisten tuki ry:n hallitus.
Rokulipäivillä yhdistys kerää arpajaisilla rahaa aktiviteetteihin, kuten virkistyspäiviin ja retkiin. –Kustannamme retkillä matkat ja ruokailut ja viimeksi annoimme käyttörahaakin, kun kävimme Vaasa-Uumaja -risteilyllä. Kaikilla vammaisilla rahat eivät tahdo riittää. Heille on tärkeää päästä joskus kotinurkilta kauemmas, kertoi Kaarina Paalijärvi. –Elämänlaatu-rahastosta saa avustusta tällaiseen toimintaan, mutta nykyisin on käytäntö, että kaikki hakemukset puolitetaan automaattisesti. 10 000 euroa saisi jakaa automaattisesti vuosittain, mutta aina myönnetään vähemmän. Se on kehitysvammaisten aliarvioimista.
Kaarina Paalijärvi seuraa tehtävässä vimpeliläistä Raija Uusitupaa. –Tällä hetkellä meillä on 42 jäsentä. Vimpeliläisiä ei ole mukana. Ottaisimme heitä joukkoomme enemmän kuin mielellämme!
Kokouksessa tuli ilmi, että Lappajärven Kehitysvammaisten tuki on eroamassa Kokkolan tukipiiristä. Alajärven ja Vimpelin joukkoon mahtuisi.
Hakemusten määrä kasvoi neljänneksellä viime vuonna
Perusturvan vastine kirjoitukseen
JÄRVI-POHJANMAAN perusturvan vammaispalveluissa asiakkaille ja/tai heidän edustajilleen annetaan palveluohjausta puhelimitse ja asiakaskäynnillä. Asiakkaiden palvelutarve kartoitetaan aina, heille tehdään palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma.
Valtakunnallisen Kehitysvammaisten tukiliiton edustajan mukaan tukiliiton lakineuvontaan on alueelta oltu yhteydessä, mutta tukiliiton mukaan yhteydenottojen lukumäärä ei ole verrannollinen suoraan muiden kuntien yhteydenottojen lukumäärään ja alueellisiin pulmiin, vaan se kertoo siitä, että alueen vammaisilla ja heidän edustajillaan on tiedossa kyseinen palvelu, johon voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Kyseinen palvelumuoto kunnan toiminnan rinnalla on hyvä.
Vaikka vammaispalveluissa yhteydenottojen/ilmoitusten sekä hakemusten määrä on kasvanut vuoden 2019 alusta huomioiden Lappajärven kunnan liittyminen Järvi-Pohjanmaan perusturvaan, on ilmoitukset ja yhteydenotot käsitelty lakisääteisen ajan sisällä. Myös palvelutarpeen arvioinnit ja palvelut on myönnetty lakisääteisesti ja lakisääteisen ajan sisällä.
Päätösten määrä vuonna 2019 oli yhteensä 509 (vuonna 2018 385). Päätöksistä suurin eli 91,1 prosenttia oli myönteisiä ja 8,9 kielteisiä. Asiakkaalla on oikeus saada hakemuksestaan päätös, ja kielteisestä päätöksestä asiakkaalla on oikeusturva hakea muutosta. Virkamiestyössä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita.
Järvi-Pohjanmaan perusturvan työntekijät toimivat virkavastuulla ja kaikki päätökset perustuvat aina lakiin, oli kyse sitten lakisääteisistä eli subjektiivisista palveluista tai määrärahasidonnaisista eli harkinnanvaraisista palveluista.
Lastensuojelulaissa on määritelty huostaanoton perusteet. Huostaanoton perusteiden lisäksi on täytyttävä myös laissa mainitut edellytykset ennen kuin huostaanottoon voidaan ryhtyä. Perusturva ei voida kommentoida yksittäistapauksiin liittyviä väitteitä.
Vammaispalveluiden myönteisten päätösten ja palveluiden kustannukset näkyvät myös kustannuksissa. Vuonna 2019 vammaisten palveluiden kustannukset nousivat huomattavasti, noin 26 prosenttia verrattuna vuoden 2018 kustannuksiin. Vammaispalveluiden kustannukset euromäärällisesti tarkasteltuna vuonna 2019 olivat noin 6,7 miljoonaa euroa.
Sirpa Tuomela-Jaskari, sosiaalipalvelujohtaja
