ELETÄÄN uutta vuotta 2024. Meidän kaikkien päivyrit, kalenterit ja muut memorandumit ovat vielä tyhjää täynnä ja valtaosa vuoden päivistä on vielä tulevaa, vailla mitään suunnitelmaa. Ajanratas jauhaa säälimättömästi ja joka ikinen ajanmitta, oli se sitten sekunti, minuutti taikka päivä ja lyhentää maallista vaellustamme täällä ajassa. Jokainen kulutettu hetki on poissa elämästämme ja mahdollisuuksistamme. Meistä kukaan ei tiedä maalisen vaelluksensa pituutta, ehkä se onkin hyvä näin. ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.” (Ps. 139:16) Silti me tiedostamme elämän päivien vähenemisen hetki hetkeltä. Nuorempana asian saattoi ohittaa olan kohautuksella, myöhemmällä iällä mieli tarttuu aiheeseen yhä useammin. Tänäänkin iltapuhteella on taas kulunut yksi päivä elämästämme.
Vapahtajan kehotuksen mukaisesti elämään kuuluu myös valmius tulevaa kohtaan. Matteus evankeliumissaan: ” Sen tähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” (Matt. 24:44)
Noita katoavaisia elämän hetkiä ei ihmislapsella ole varaa menettää. Noita hetkiä ei kannata elää ilman Jumalaa. Maallisen vaelluksemme päättyessä, jos olet valmis, on ajan tuolla puolella se ajan antaja, kaikkivaltias Jumalamme.
H. Takala
