KAUHAVAN kaupunki järjesti keskiviikkona Ylihärmän yläkoululla kuulemis- ja infotilaisuuden, jossa kuntalaisille kerrottiin kaupungin taloudesta ja investoinneista.
Kuntalaiset saivat etukäteen ja vielä paikan päälläkin miettiä kaupungin ja kuntayhtymä Kaksineuvoisen edustajille kysymyksiä. Niitä kuultiinkin lähes parin tunnin edestä. Kauhavalaisia huolettivat muun muassa kaupunginosien koulujen ja terveysasemien kohtalot, erilaisten rakennushankkeiden aikataulut ja kaupungin rahankäyttö.
AIVAN aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtajalta kysyttiin, miksi viime vuoden budjetti ylitti arvioidun.
–Ensimmäinen syy on, että verotulot alittivat budjetoidun 2,6 miljoonalla eurolla, Teemu Hakala vastasi. Verotuloja ennustetaan Kuntaliiton toimittaman kuntakohtaisen verotulokehikon avulla, ja se ei vuosina 2018–19 poikkeuksellisesti pitänytkään paikkansa.
–Toinen merkittävä tekijä on, että Kaksineuvoisen talousarvio ylittyi niin oman toiminnan kuin erikoissairaanhoidonkin osalta. Erikoissairaanhoidossa mentiin noin 2,3 miljoonaa yli, omassa toiminnassa miljoonan, hän jatkoi. –Yksi merkittävä kuluerä oli myös sekä Kortesjärven että Alahärmän koulujen väistöt. Siitä tuli viime vuodelle noin 400 000 euroa kuluja, joita ei voitu ennakoida, mutta jotka oli ehdottoman välttämättömiä tehdä.
Kaupunki miettii nyt, miten toimintoja jatkossa järjestetään, voisiko palveluita tuottaa edullisemmin ja onko viroissa päällekkäisyyksiä. Kaupungin hallintoa tullaan todennäköisesti keskittämään jonkin verran. Muita konkreettisia toimia, joilla taloutta tasapainotetaan ensi vuoden budjetissa, on tarkoitus nimetä kevään ja kesän aikana.
–”Palveluverkkoon puuttuminen” ei tarkoita, että jostakin kaupunginosasta jokin palvelu lakkautetaan. Sitä voidaan tuottaa ja toteuttaa toisella tavalla, ja näitä mietitään erittäin huolellisesti ennen kuin päätöksiä tehdään.
MONI saneeraus- ja uudisrakennuskohde on viime vuosina epäonnistunut. Kaupunginjohtaja Markku Lumiolta kysyttiin, kuka kantaa vastuun.
–On totta, että joissain hankkeissa on näin käynyt. Vastuu jakautuu silloin rakennuttajan — eli kaupungin — ja urakoitsijan kesken sen mukaan, miten urakkasopimuksessa on sovittu. Valvojalla on tietysti oma vastuunsa. Nämä selvitetään sitten jälkeen päin, ja tällaisia prosesseja meillä on käynnissä.
Kysyjä vaati myös saada tietää, mitä jatkossa aiotaan käytännössä tehdä, ettei tulevillekin rakennushankkeille käy ohraisesti.
–Tietysti pitää olla tarkempi. Prosesseja pitää kehittää, valvonnan pitää olla tehokasta — meillä on siinä parannettavaa, myönnän sen, Lumio sanoi.
KAKSINEUVOISEN vt. johtaja Piia Kujala sanoi puolestaan, että vaikka taloudellisuutta ja tehokkuutta on mietittävä terveyskeskuksissakin, erikoissairaanhoidon kulujen syyllistäminen kaupungin rahatilanteesta ei ole aiheellista.
–Erikoissairaanhoidossa ei hoideta turhaan ketään, vaan jokaisen euron takana on vakavasti sairastunut henkilö.
Kaupunginjohtaja Lumio vakuutti myös, etteivät Kortesjärven ja Härmien terveysasemat häviä minnekään.
–Lääkärit on keskitetty Kauhavalle, ja se jatkuu, mutta lähipalvelut, kuten neuvolat ja terveydenhoitopalvelut, jäävät hyvinvointiasemille.
Kaksineuvoisen Kujala sanoi, että Kaksineuvoisessa kyllä tarkastellaan koko ajan, onko asiakkaita riittävästi ja onko toiminta riittävän tehokasta toimiakseen nykyisissä tiloissaan.
–Kuitenkin pitää muistaa, että konkreettinen vastaanotto hyvinvointiasemalla on vain aivan pieni muru kuntayhtymän palveluita. Moni asia tuodaan asiakkaalle kotiin ja on paljon paremmin kuin aiemmin. Otan esimerkiksi kotisairaalan. Nykyään monelle, joka olisi aiemmin tarvinnut osastohoitoa, kotisairaala tulee sinne kotiin. Eli palvelurakenne on muuttunut. Me kyllä pyritään siihen, että mahdollisimman usein palvelu saadaan lähellä, mutta palvelun tuottamistavat muuttuvat.
SIVISTYSJOHTAJA Markku Viitasaari vastasi kysymykseen siitä, kuinka paljon euroja on käytännössä säästetty kyläkouluja lakkauttamalla.
Hän ei ollut laskenut, kuinka paljon kiinteistökuluissa on säästetty, mutta pelkästään henkilöstökulut ovat tänä vuonna reilut 600 000 euroa pienemmät kuin esimerkiksi vuonna 2015. Yhteensä viidessä vuodessa koulujen henkilökuntaa vähentämällä on säästetty 2,3 miljoonaa. Kaupungin kouluissa on nykyisin 12 luokanopettajaa vähemmän kuin esimerkiksi tammikuussa 2015, jonka jälkeen on luovuttu keskustan, Ylikylän, Vesiluoman, Purmojärven, Rintalan ja Kankaan kouluista.
–Tällä hetkellä, tammikuussa 2020, meillä on 64 luokanopettajaa, eli 12 vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Kun koulukeskus aloittaa Kauhavan keskustaajamassa syksyllä, meillä on korkeintaan 60 luokanopettajaa. Siitä on luvassa vähennystä ehkä vielä 55:een.
Hän totesi, että kouluja järjestellään uudelleen siksi, että opetusryhmien kokoa pystytään kasvattamaan.
–Koulujen lakkauttaminen kannattaa, jos opetusryhmien kokoja pystytään suurentamaan ja opettajien määrää vähentämään niin, että kiinteistö- ja henkilöstökulujen säästö ovat monin verroin isompia kuin mahdolliset kuljetuskustannusten lisäykset.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Sankelo lisäsi, että jokaisessa kaupunginosassa halutaan säilyttää yhtenäiskoulu eli sellainen koulu, jossa toimii myös yläaste. Myös kahden lukion malli on toimiva niin kauan kuin oppilaita vain riittää molempiin.
–Valtionosuusjärjestelmä on sen kaltainen, että Kauhavan kaupunki hyötyy siitä, että meillä on kahdessa toimipisteessä lukio-opetusta.
KORTESJÄRVEN koululaiset joutuvat jatkamaan väistössä kuluvan lukuvuoden ja vielä seuraavankin.
–Pyrimme siihen, että mitään tarpeettomia muutoksia tai vaihdoksia ei tulisi kesken tuon ajan, vaan oppilaat ja opettajat saisivat viettää sen samassa paikassa, kaupunginjohtaja Lumio sanoi.
Uuden koulun rakennuttamista varten on perustettu toimikunta, jota johtaa kaupunginvaltuutettu Tuula Mäki-Fränti. Hän kertoi, että Kortesjärven koulun suunnittelu on edennyt hitaammin kuin Alahärmän vastaava projekti sen vuoksi, että uudesta koulusta ollaan suunnittelemassa kivikoulun ja moduulien yhdistelmää.
–Suunnitelmana oli alun alkaen saada nopeasti moduulit, mutta koska tähän tulee pysyvämmän materiaalin rakentamista, rakentaminen venyi.
Rakennustoimikunta kokoontuu ensi viikolla. Se haluaa Mäki-Fräntin mukaan saada vietyä hankesuunnitelman kaupunginhallitukseen vielä tammikuussa. Kyseinen suunnitelma sisältää myös piirustukset.
–Piirustuksia on selvitelty monenlaisia ja katsottu toimivuutta. Mukana ovat myös olleet käyttäjät. Toivon, että 27. päivä hallitus käsittelee asian, jonka jälkeen alkaa KVR- eli kokonaisvastuu-urakkarakentaminen. Siinä etsitään suunnittelijat — toki suunnitelma on jo aika valmis — ja rakentaja, ja sitten tutkitaan maaperää ja puretaan vanhat tilat.
–Saamani tiedon mukaan aikataulu on suunnilleen sellainen, että siitä kun Kortesjärvellä alkaa olemassa olevan kiinteistön purku, niin se vie noin kuin kaksi vuotta, että uusi rakennus on toimintavalmis, Janne Sankelo lisäsi.
TEKNINEN johtaja Antti Hakola sanoi muun muassa, että erilaisia rakennushankkeita jatketaan taas sitten, kun kaupungilla on siihen varaa.
–Vinkkinä skeittiparkkeihin ja muuhun liittyen toivoisin, että yhdistykset aktivoituisivat ja hakisivat Aisaparin rahoituksia ja tällaisia. Niitä on kuitenkin aika iso potti jaettavana. Kyllä kun sieltä saa leijonanosan hankittua, ja talkootöillä vähän lisää, niin kyllä me varmaan jostakin saadaan kaupunginjohtajan kanssa kaivettua kaupungin osuudet niihin.
KAUPUNGINJOHTAJA Lumiolta kysyttiin myös, rakennetaanko Kauhavalle lisää tuulivoimaloita. Lumio halusi korostaa, että kaupunki itse ei investoi tuulivoimaan vaan luo vain edellytyksiä elinkeinotoiminnalle, johon myös yksityiset tuulivoimayhtiöt kuuluvat.
–Kaupunginvaltuusto teki kesäkuussa 2018 sellaisen linjauksen, että Kortesjärven alueelle ei laadita sellaisia yleiskaavoja, jotka mahdollistaisivat tuulivoiman rakentamisen. Se oli tahdon ilmaisu valtuustolta, ja sen mukaan on toimittu. Sitten toinen asia: jos alueella ei ole yleiskaavaa, sinne voidaan lain mukaan myöntää rakennuslupia tuulivoimalalle tai muulle elinkeinotoiminnalle tietyin edellytyksin, suppeammassa mitassa. Kaavoituksella määritellään, paljonko sinne saadaan rakentaa — tuulivoimaloista puhuttaessa vaikka 10 tai 15 voimalaa — mutta jos kaavaa ei ole, se määrä on rajallisempi, mutta se voidaan myöntää muussa menettelyssä eli rakennuslupana, jonka myöntää poikkeuslupatoimikunta. Tällaisia lupia on myönnetty yksi tai kaksi. Se ei ole yleiskaavan mukaisten lupien myöntämistä, vaan kaavoittamattomille alueille lupien myöntämistä, mikä tapahtuu siis eri prosessissa.
KAUPUNGIN investointimäärät kauhistuttivat joitain kuntalaisia.
–Meidän investointitaso on ollut liian korkea, mutta ne ovat olleet pakollisia investointeja. Meillä ei ole ollut vaihtoehtoja, eikä ole edelleenkään, koska meillä on velvollisuus hoitaa lakisääteisiä palveluita, hallintojohtaja Liisa Salo sanoi. –Kuluvan vuoden investoinnit ovat vielä 10 miljoonan tasolla, mutta 2021 alkaen ne painuvat selvästi alhaisemmaksi, noin viiteen miljoonaan. Se on kestävä taso, ja se tulee olemaan se taso, joka meidän täytyy pitää. Toki aina tulee pakollisia juttuja, jotka on vain pakko hoitaa.
–Pitää muistaa, että kun investoinnit saadaan tehtyä, tarve vähenee, ja kunta investoi tulevina vuosina vähemmän, kunnanhallituksen Hakala sanoi.
Hakala ihmetteli erästä kysymystä, jossa sanottiin, että työntekijät joutuvat kärsimään kaupungin investointien takia.
–Investoinnit, mitä on tehty, koskevat pääosin sellaisia kiinteistöjä, joissa on huomattu merkittäviä sisäilmaongelmia. Sehän se on työntekijöille riski, jos he joutuvat vuosikausia tekemään töitä kiinteistöissä, jotka eivät ole terveitä.
Kaupunginjohtaja Lumio kommentoi huolia kaupungin velkamäärästä:
–Harva valtio maailmassa tai harva kunta Suomessa on velaton — tai edes pyrkii siihen, ettei sillä olisi yhtään euroa lainaa, hän sanoi. –Tärkeintä on, että se hallitaan ja korkokustannus on järkevä.
