RAAMATUSSA purppurakankaidenmyyjä Lyydia oli muiden naisten kanssa joen rannalla. Paavali Jumalan johdattamana tuli juuri oikeaan aikaan joen rannalle kertoen siellä naisille ilosanomaa Jeesuksesta ja Hänen sovitustyöstään. Herra avasi naisen sydämen. Tuo päivä oli ratkaiseva Lyydian ja hänen perhekuntansa kohdalla. Hän tunnusti syntinsä lähtien iloiten Jeesuksen seuraan. Oli sydämen pyykinpesupäivä. Elämä sai uuden suunnan.
Meitäkin kutsutaan pesemään elämämme pyykkiä. Saamme tunnustaa Jeesukselle syntimme ja pyytää Herralta uskonlahjaa sydämiimme. Jeesuksen sovitustyö on paras ”pyykin pesukone”, se riittää. Tuo puhdistus ei ole 99.999-prosenttinen vaan 100-prosenttinen. Armosta lahjaksi saatu anteeksiantamus kantaa taivaaseen asti. Tästä anteeksiantamuksesta kirjoittaa kauniisti lehtori Liisi Jokiranta:
”Jumala ei tahdo meidän ajattelevan sitä mikä on takana. Meidän ei tarvitse kiusata itseämme menneellä, jonka Hän on antanut anteeksi. Mennyt on pyyhitty pois. Sitä ei ole Jumalan edessä olemassakaan. Jos puhumme hänelle samoista vanhoista asioista, hän kysyy: Mistä sinä puhut lapseni? Minähän olen jo antanut anteeksi. Olen pyyhkinyt sen pois. Sitä ei ole enää. Sinä olet puhdas. Menneisyytesi on puhdistettu. Olet vapaa. Hänen edessään syntinsä anteeksi saanut on niin puhdas kuin ei olisi ikinä mitään pahaa tehnytkään”
Pestään sydämen pyykkiä!
Harri Silvolahti, kappalainen
