PITKISSÄ kantimissa olleen Saarijärven ruoppaushankeen käytännön toimet on aloitettu vedenpinnan laskemisella. Jo 15 vuotta on kulunut siitä, kun Saarijärven ympäristön mökkiläiset päättivät koota voimansa yhteen ja lähteä toimiin järven pelastamiseksi.
–Tällä ruoppauksella estämme järven saattohoitotilaan vaipumisen, toteaa hankkeen puuhamies, järvineuvokseksikin kutsuttu Saarijärven rannalla mökin omistava Timo Kontiainen.
–Meillä mökkiläisillä on ollut vankka tahto pelastaa järvi, talkoohenki on ollut hyvä ja 22 hankkeessa mukana olevaa mökkiläistä myös rahoittavat hanketta suoraan rahallisesti, myös talkootyön muodossa.
Hankkeen kustannukset jakautuvat kolmelle taholle, mökkiläiset kustantavat kukin noin 3600 euroa suorana rahana, lisäksi noin 17000 euroa on laskennallinen talkootyön arvo. ELY-keskus ja Kauhavan kaupunki vastaavat lopuista kustannuksista. Kauhavan kaupungilta yhdyshenkilö on maankäyttöinsinööri Aleksi Saukko.
–Kaupungin puolesta hoidetaan tekniset toimet ja mittaukset. Yhteistyö sujuu nyt hyvin, kiittelee Kontainen.
–Lisäksi koneita omistavat kyläläiset ovat avustaneet ja avustavat talkootyönä. Itselleni on tullut valtava määrä muun muassa ajokilometrejä hankkeen tiimoilta, jossain vaiheessa lopetin niiden laskemisen ja kirjaamisen, kertoo Kontiainen. Kontiainen asuu Pietarsaaressa, mutta viettää paljon aikaa mökillään ympäri vuoden.
TÄLLÄ hetkellä järven pintaa on laskettu 20 senttiä, tarkoitus on laskea vielä 40 senttiä lisää. Järvi on pieni, vain noin 60 hehtaaria. Järven keskisyvyys on vain 1,1 metriä, syvin paikka 1,9 metriä. Kaivuusyvyys on 90 senttiä. Järven pohjoispäästä kaivetaan enemmän, sillä se on heikoimmassa kunnossa. Tämä tarkoittaa melkoista traktorirallia järven ympäristössä. Läjitysalueita on kolme, etäisin niistä sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä rannasta.
Urakoitsijaksi on valittu Matti Kirsilä. Ainesta suunniteltiin aluksi levitettävän pelloille lannoitusaineena, mutta ELY-keskus ei antanut siihen lupaa. Järvellä on tärkeä virkistyksellinen merkitys mökkiläisten ja paikallisten lisäksi myös järven rannalla sijaitsevan tanssipaikka Rantamajan vierailevalle tanssikansalle. Tanssipaikan ja maantien läheisyydessä on tulentekopaikka ja järven kiertää luontopolku, jonka varrelta löytyy Reiskin laavu järven lounaisosasta. Lähistöllä kulkee myös Leipätie- ja Saukonreitti vaelluspolut.
Viitasammakoiden elinolosuhteet tutkittiin ja turvattiin huolella
HANKKEEN käytännön toteutusta on hidastanut järvellä esiintyvien viitasammmakoiden elinolojen tutkiminen ja aikaa vievä byrokratia.
–Täällä on käynyt vuosien varrella luontotutkijoita selvittelemässä asioita. Aina kun on ilmennyt jotain uutta mistä ei ole tiedetty, sitä on pitänyt tutkia lisää ja antaa selvityksiä ja lausuntoja. Se on vienyt aikaa. Aluksi oltiin sitä mieltä, että viitasammakot horrostavat pohjassa, jolloin ruoppaus ei olisi ollut mahdollista. Kun asiaa sitten tarkemmin tutkittiin, havaittiin, että viitasammakot horrostavatkin rantaa ympäröivässä rantarämeikössä. Tämä tieto mahdollisti kaivamisen, mutta läjitysalueet on vietävä kauemmaksi, etteivät sammakot kuole ja elinolosuhteet tuhoudu, taustoittaa Kontiainen hankkeen kiemuroita.
–Meiltä mökkiläisiltä on vaadittu pitkää pinnaa ja vankkumatonta asian takana pysymistä, että olemme viimein päässeet tähän pisteeseen, ja järvi voidaan pelastaa. Lisää aktiivisia talkoolaisia kuitenkin tarvittaisiin nyt, kun on päästy käytännön toimiin. Meitä on vain muutama aktiivinen tässä touhuamassa, vinkkaa Kontiainen.
Tiina Kiviaho
