SUURRIISTAN virka-apu, SRVA, on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.
Alajärven Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Hautakangas kertoo, että kuluvan vuoden osalta SRVA-tapahtumia on heillä ollut tähän mennessä 17, työtunteja 80 ja tapahtumilla on ollut yhteensä 45 henkilöä.
−Normaalisti tapahtumalla on 1–5 henkilöä, riippuen siitä, minkälainen tilanne on kyseessä. Esimerkiksi kauriskolaripaikalta eläimen pois siirtämiseen ei tarvita kuin yksi henkilö, kun taas hirven liikutukseen tarvitaan jo useampi henkilö. Meillä RHY ei maksa henkilöille korvausta, vaan he ovat toimineet talkoovoimin.
Lappajärvellä suurriistan virka-apua annetaan talkootöinä jopa 15 henkilön voimin
Lappajärven-Vimpelin riistahoitoyhdistyksen alueella on kuluvan vuoden aikana tähän mennessä suoritettu 16 SRVA-tehtävää. Vuoden loppuun mennessä arvioidaan määrän olevan 20 tehtävän luokkaa. Varsinaisen tehtävän suorittamiseen käytettyjä tunteja on tänä vuonna kertynyt lähes 100.
−Meillä on nimitetty tehtävään neljä henkilöä, joista poliisi on yhteydessä yhteen henkilöön. Tämä taas organisoi kuhunkin tehtävään parhaat henkilöt. Tehtävän luonteen mukaan paikalla on 1–15 henkilöä, keskimäärin yleensä neljä henkilöä. Palkkaa emme pysty tehtävistä maksamaan. Ainoastaan henkilölle, joka on kulloisenkin tehtävän johtajana, voidaan maksaa kilometrikorvaus, kertoo yhdistyksen toiminnanohjaaja Jaakko Alalantela.
−Tehtävien luonteeseen kuuluu, että meillä tulee olla valmius 24/7. Valtakunnallisesti poliisin soitosta tehtävä on keskimäärin vastaanotettu 45 sekunnin kuluttua, se on mielestäni erittäin nopeaa toimintaa vapaaehtoisryhmältä!
Eläimet kärsivät, jos SRVA-lakot toteutuvat
VIIME AIKOJEN julkisessa keskustelussa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, on väläytelty ajatusta SRVA-lakoista vastalauseena KHO:n karhun metsästystä koskevaan päätökseen.
−Vaikka karhun metsästyksen tulevaisuus huolettaa metsästäjiä ja tilanne on turhauttavakin, täytyy muistaa, että SRVA-toiminnan häiriöistä kärsivät liikenteessä loukkaantuneet eläimet, muistuttaa Suomen riistakeskuksen tiedotteessa apulaisjohtaja Jari Pigg.
Hautakangas toteaa, että SRVA-lakko on aiheuttanut paljon puhetta.
−Onko se sitten oikea paikka alkaa lakkoilemaan? Kärsijöinä ovat kuitenkin ensisijaisesti loukkaantuneet eläimet. Semmoinen tunne kyllä tässä on tullut, että nykymallinen talkoilla tai rakkaudesta lajiin -tyyppinen SRVA-toiminta saattaa olla tiensä päässä. Muutenkin jos petotilanne alkaa oikein paljon tästä kasvaa, niin ei kovin moni enää yöllä koiraansa uskalla maastoon päästää. Osaavat koirat ovat kuitenkin avainasemassa SRVA-toiminnassa.
Alalantela on samoilla linjoilla lakkoasioista ja toteaa, että heillä tehtäviä hoidetaan täysin normaalisti tulevaisuudessakin.
−Tehtävissä on usein kyse loukkaantuneesta eläimestä, joten lakkoilu eläimen hyvinvoinnin kustannuksella ei ole oikea tapa.
Myös Alalantelaa mietityttää osaavien henkilöiden sekä erityisesti jalostettujen ja toimivien koirien riittävyys tehtäviin jatkossa.
−Mikään muu ryhmä tai organisaatio ei kykene huolehtimaan tämän kaltaisia tehtäviä kuin metsästäjät. Viime vuonna valtakunnallisesti tehtäviä suoritettiin yli 15 000, metsästäjiltä se on hurja panostus eläinten hyvinvointiin.
