KORTESJÄRVEN jääkärimuseolla julkistettiin torstaina Suomen jääkärit — Itsenäisyytemme kärkijoukko -niminen tietokirja.
Liki 600-sivuinen tiiliskivi kertoo muun muassa, kuinka jääkärien voidaan katsoa rakentaneen Suomen maanpuolustuksen eli puolustusvoimat, rajavartiolaitoksen ja suojeluskuntajärjestön. Heidän aloitteestaan käynnistyivät yleinen asevelvollisuus ja reserviupseerikoulu. Kun upseereiksi oli aiemmin koulutettu vain yläluokkaa, jääkärit olivat tutustuneet Saksassa tapaan, jossa upseeriksi saatettiin kouluttaa sotilastaitojen eikä vain perhetaustan tai koulusivistyksen perusteella.
–He toivat saksalaisen sotataidon Suomeen ja pystyivät sovittamaan sen Suomen olosuhteisiin, suomalaiseen kansaan ja suomalaiseen johtamistapaan. Ei se suomalainen sotilas mikään maailman helpoin johdettava ole, kertoi entinen Vaasan sotilasläänin kouluttaja, helsinkiläinen prikaatikenraali Asko Kilpinen, joka esitteli kirjaa Kortesjärvellä.
JÄÄKÄRIKIRJAA alettiin työstää vuonna 2015. Useita vuosia Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen ja Jääkärisäätiön puheenjohtajana vaikuttanut Kilpinen on avainhenkilö kirjaprojektin taustalla. Hänen lisäkseen mukana on useita muita lähihistoriaamme ja jääkäreihin perehtyneitä tutkijoita sekä jääkäriperinnetyössä pitkään vaikuttaneita henkilöitä. Heistä esimerkiksi Pekka Kärnä on aiemmin tutkinut lappajärveläisen Kärnän suvun jääkärien henkilöhistoriaa.
Teoksessa on varattu runsaasti tilaa myös jääkäreiden toiminnasta rintamajoukkojemme komentajina viime sodissamme. Siinä kerrotaan myös yksittäisten jääkärien hengästyttäviä elämäntarinoita.
JÄÄKÄRILIIKETTÄ ja Kuninkaallisen Preussin jääkäripataljoona 27:n historiaa on tutkittu aiemminkin laajalti, mutta uusi kirja kokoaa yksiin kansiin myös vähemmän tunnettua asiaa.
Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi pääjoukon lähtö Libausta kohti Vaasaa yöllä 13.–14. helmikuuta 1918, Saksaan eri syistä jääneet jääkärit, poliittinen toiminta pataljoonassa sekä heimosodat, joihin jääkärit osallistuivat.
Oman kokonaisuutensa muodostaa jääkärien toiminta teollisuuden ja kaupan palveluksessa sekä kansainvälisissä tehtävissä vuoden 1945 jälkeen. Myös muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen tuodaan esille.
Sen sijaan esimerkiksi taistelujen etenemisiä kuvaavat kartat jätettiin kirjan ulkopuolelle.
–Operatiiviset kartat eivät välttämättä kuulu tämäntyyppiseen persoonahistoriaan. Niitä löytyy satoja entuudestaankin. Myöskään jääkärien nimiluetteloa ei ole. Nimetkin on lueteltu aika hyvin kymmenissä ja kymmenissä kirjoissa, Kilpinen sanoi.
–Kirjassa on kyse nimenomaan jääkärien vaikutuksesta Suomen puolustusvoimiin ja puolustusvoimien rakenteeseen ja heidän merkityksestään toisessa maailmansodassa, mutta myös heidän vaikutuksestaan maamme kehitykseen ja asemaan Euroopassa sotiemme jälkeisinä vuosina.
