ÄHTÄVÄNJOEN vesistöön on suunnitteilla luonnonmukainen kalatie, joka tulee toteutumaan pato kerrallaan. Mukana hankkeessa ovat koko vesistöalueen osakaskunnat sekä kunnat. Tarkoitus on luoda kaloille luonnonmukainen kalatie ja lisääntymisalueita lohikaloille Ähtävänjoen vesistöön.
Ähtävänjoen luontainen vaelluskala- ja muu kalakanta on ollut monimuotoinen, mutta nykyisin kalojen ja muiden eliöiden nousu on estynyt. Jos vaelluskalan kierto kutu- ja kasvualueen välillä estyy padon vuoksi, häviävät edellytykset kalojen lisääntymiselle. Myös erittäin uhanalainen ja rauhoitettu raakku eli jokihelmisimpukka, jota esiintyy edelleen Ähtävänjoella, tarvitsee lisääntymiseen väli-isännäkseen vaelluskalan ja Ähtävänjoen vesistöissä ensisijaisesti lohen.
Padot voidaan ohittaa kalateiden avulla, joita tällä hetkellä rakennetaan kahta päätyyppiä, teknisiä ja luonnonmukaisia. Luonnonmukaisissa kalateissä voidaan hyödyntää esimerkiksi olemassa olevia uomia ja puroja.
−Kalatietä Ähtävänjoelle on yritetty saada aiemminkin useamman kerran. Vesistö on osin määritelty muutetuksi vesistöksi, mutta hyvää ekologista tilaa, jossa kalan kulku on mahdollista, kannattaa tavoitella, sanoo Pohjanmaan vesi ja ympäristö -yhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Jutila.
Ähtävänjoella on Luodonjärvi-Evijärvi-Lappajärvi-Alajärvi-akselilla yhdeksän voimalaitosta ja kolme järvipatoa, jotka häiritsevät vesieliöitä ja estävät vaelluskaloja nousemasta Ähtävänjoelle lisääntymään. Kahden järvipadon osalta on olemassa kalatie, mutta vesistön ylimmän osan, Alajärven säännöstelypadon, kohdalla sitä ei ole.
Millään voimalaitoksella ei ole kalatietä. Muutamalta puuttuu ylipäätään kalatalous- tai seurantavelvoite. Monien patojen kohdalla kalatalousvelvoite on istuttaa vuosittain 1 875 kappaletta vaelluskokoisia vähintään 18 senttimetrin pituisia meritaimenia. Kalastuskunnat ja luonnonsuojelutahot ovat laatineet aloitteen ELY-keskuksille, että kalatalousvelvoitetta muutetaan edellyttämään kalateiden rakentaminen.
−Esimerkiksi Värnumin voimalaitos on vanha, toimintaa on ollut jo 1900-luvun alusta. Sen toimintalupa on määräaikainen ja päättyy tämän vuoden lopussa. Esse Elektro-Kraftin lupahakemus on parhaillaan kuulutettavana ja muistutuksia ja mielipiteitä asiassa voi antaa. Itse asiassa tämä voimalaitos on ainoa, jonka luvassa kalatie on aiemmin edes mainittu. Tähän lienee vaikuttanut paikallisten asukkaiden mielipiteet aikanaan.
Veden laadun parantaminen on tärkeää
KALATIET vaikuttavat merkittävästi siihen millaisessa ekologisessa tilassa vesistö on. Jutila korostaa, että veden laadun parantaminen Ähtävänjoen vesistöissä on tärkeä asia. Muun muassa raakut ovat kärsineet valuma-alueilta tulleista kiintoaineista. Maanomistaja voi toimia vesistön hyväksi esimerkiksi huomioimalla metsänhoidon toimenpiteiden vaikutukset vesistöön. Riittävät vesiensuojelurakenteet, kun toimenpiteitä tehdään, sekä jatkuva kasvatus siellä missä se soveltuu, ovat Jutilan mukaan toimivia keinoja. Samoin myös maataloudessa on käytettävissä keinoja vesistön kuormituksen vähentämiseksi. Haja-asutuksen jäteveden käsittely tulee myös huolehtia vaatimusten mukaiseksi.
−Paikallisesti kasvatettuja raakkujen pikkuyksilöitä on nyt tuotu Ähtävänjokeen, kahden alimman voimalaitoksen yläpuolelle, Ähtävän kirkon seudulle ja Hjulforsin alueelle saakka, josta raakkuja on aikanaan löydetty. Kasvatus on kuitenkin vain hätäapua raakuille. Lisääntyäkseen ne tarvitsevat lohia, jotka pääsisivät nousemaan merestä ja tämä taas vaatii patojen ohitusten järjestämistä.
Kalatietä edistämään on perustettu työryhmä, joka vie asiaa eteenpäin neuvotteluissa muun muassa ELY-keskusten kanssa. Kalatiehankkeelle pitäisi nyt löytyä rahoitusta, koska resurssit ovat Jutilan mukaan pienet. Rahoitusta on haettava monesta lähteestä. Hän arvelee, että hanke tule olemaan pitkäkestoinen, sillä kalateiden saamiseen Evijärven alapuolelle voi mennä kymmenkunta vuotta.
−ELY-keskus pitää tärkeimpänä saada ensimmäiseksi kalateitä Ähtävänjoen alajuoksulle ja toisaalta myös yläjuoksulle, jossa on taimenelle sopivia alueita ja luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa.
−Jos ensimmäisen kalatien saamiseen menisi kolmisen vuotta, niin sekin olisi nopeaa toimintaa. Kun lähdetään tekemään yksityiskohtaisia suunnitelmia, ne vievät oman aikansa. Hankkeessa pitää edetä vaiheittain. Tarvitaan monenlaisia lisäselvityksiä, jotta kalatiestä tulisi myös toimiva, toteaa Jutila.