ULKOMAAN vapaa-ajanmatkailu elpyi kesällä 2023 lähes koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Matkoja tehtiin touko-elokuussa yhteensä noin 2,9 miljoonaa. Yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 2,6 miljoonaa ja päivämatkoja tai -risteilyjä noin 0,3 miljoonaa.
Viroon matkattiin viime kesänä jo yhtä paljon kuin ennen pandemiaa. Touko-elokuussa Viroon tehtiin 0,7 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Myös matkailu Ruotsiin oli kasvussa.
–Ulkomaanmatkailun suosio kasvoi vauhdilla jo kesällä 2022, kun matkustusrajoitukset lieventyivät, ja kesällä 2023 ulkomaanmatkailu kasvoi edelleen. Viime kesänä suomalaiset suuntasivat entistä enemmän myös kauemmas Eurooppaan, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo.
Suomalaisia houkutteli erityisesti lämmin Etelä-Eurooppa, jonne ulkomaan vapaa-ajanmatkoista suuntautui joka neljäs. Matkat Etelä-Eurooppaan kasvoivatkin neljänneksen edelliskesästä. Ylivoimaiset etelän suosikkikohteet olivat Kreikka ja Espanja. Molempiin maihin tehtiin enemmän lomamatkoja kuin edelliskesänä ja kesällä 2019. Yhteensä Kreikan ja Espanjan matkoja tilastoitiin kesällä 2023 noin puoli miljoonaa.
Pitkien eli yli kolme yötä kestävien matkojen osuus kasvoi yli 20 prosenttia. Pitkistä ulkomaanmatkoista noin joka viides oli pakettimatka.
Kotimaanmatkailu väheni edelleen
Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 9,7 miljoonaa. Määrä laski selvästi jo toista vuotta peräkkäin.
Matkojen määrä putosi neljänneksen kotimaanmatkailun huippuvuodesta 2021, jolloin yön yli kestäviä vapaa-ajanmatkoja tilastoitiin noin 13 miljoonaa.
Kotimaanmatkailun väheneminen johtuu sukulais- ja tuttavavierailujen sekä mökkimatkojen hiipumisesta. Myös kotimaan vapaa-ajanmatkoihin liittyvät yöpymiset vähenivät.
–Mökkiyöpymisten määrä laski jo kesällä 2022, ja kesällä 2023 määrä putosi vielä viidenneksen edelliskesästä. Hotelleissa ja vuokramökeissä yövyttiin touko-elokuussa kuitenkin suunnilleen saman verran kuin edelliskesänä, sanoo Laalo.
