LAPPAJÄRVELLÄ vietettiin valtakunnallista nuorisotyön viikkoa, jonka teema on tänä vuonna Tätä on nuorisotyö, ja tavoitteena oli tuoda esiin nuorisotyöntekijöiden, -järjestöjen, kuntien ja seurakuntien tekemää merkityksellistä työtä nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi.
Nuorisotyötä Lappajärvellä toteuttaa kunta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 4h-järjestön kanssa tehdään yhteistyötä tilaohjauspalvelun yhteydessä. Etsivä nuorisotyö toimii 15-28-vuotiaiden nuorten parissa. Lisäksi omaa toimintaa on seurakunnalla. Omia tiloja on kunnalla nuorisotalo ja seurakunnalla Hengis.
Nuorisotilat ovat auki kolmena iltana viikossa viisi tuntia kerrallaan. Nuorisotalolla käy kunnan alueen nuoria keskimäärin 40 henkilöä illassa, mitä vapaa-aikasihteeri Anssi Kuusela pitää varsin suurena määränä näin pienessä kunnassa. Kunnan hyvinvointivaliokunta kasvatti viime vuonna vapaa-aikatoimen määrärahaa, jotta tiloille saatiin perjantaisin kaksi ohjaajaa ja muina iltoina yksi. Kunta ostaa Lappajärven 4h-yhdistykseltä tilaohjaajapalvelun ja nuorisotiloilla on töissä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja Anu Peltokangas.
Nuorisotilat on tarkoitettu kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Kuusela kertoo, että kunnassa on tehty nuoriin kohdentuva toimenpidepäätös. Sen ansiosta aloitetaan syksyn aikana kokeilu, jonka kuluessa kerran kuukaudessa järjestetään kunnan alueella kuljetus nuorisotalolle. Toimintojen saavutettavuutta pyritään parantamaan, jotta kauempaakin tulevat nuoret pääsevät osallisiksi nuorisotilojen toiminnasta.
Aktiivista työtä ja palvelutarjontaa
NUORISOLLE järjestetään varsin paljon toimintaa, kertoo Kuusela. Vuositasolla on 12 nuorisotapahtumaa, laskentatavasta riippuen enemmänkin. Nuorisotilat ovat avoinna 130 iltaa vuodessa ja viikossa nuorisotalolla käy keskimäärin 100 nuorta.
Ensi vuodeksi Lappajärvelle on haettu ja saatu koulunuorisotyöhanke, joka alkaa tammikuussa 2024 ja on vuoden mittainen. Hanke toimii yläkoululla, lukiolla ja Lappajärven Jamin toimipisteessä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä nuorisotyötä ja sen vaikuttavuutta. Halutaan lisätä nuorten kohtaamista ja yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekeminen ja nuorten auttaminen pärjäämään nivelvaiheissa ovat fokuksessa, jotta kukaan ei jäisi yksin.
“Nuoret ovat tosi fiksuja”
LAPPAJÄRVELLÄ siis tehdään paljon työtä nuorison hyväksi. Mitä sanoo Lappajärvellä ja Evijärvellä työskentelevä etsivän nuorisotyön tekijä Anna-Maija Kuusela?
–Nuoret ovat tosi fiksuja ja tietävät asioista paljon enemmän kuin meikäläinen heidän iässään. Luotan ilman muuta täkäläiseen nuorisoon. Tämä siitä huolimatta, että ilkivaltaa ja kiusaamista on viime aikoina ollut tällä alueella enemmän. Nuorisotyötä tehdään täällä paljon yhteistyönä eri tahojen kesken. Vaikka ollaan pieni kunta, on paljon tarjontaa nuorille.
Nuorisotyötä tekevät pyrkivät olemaan siellä missä nuoretkin. Nuoria kohdataan nuorisotalolla ja oppilaitoksissa. Myös sosiaalinen media on tärkeä paikka näkyä.
–Olemme mukana Instagramissa, Facebookissa, Tiktokissa ja Snapchatissa. Jaamme tietoa, teemme visailuja ja käsittelemme ajankohtaisia aiheita postauksissamme. Niitä ovat esimerkiksi mielenterveyspäivä ja -viikko tai lasten ja nuorten oikeudet. Pyrimme olemaan näkyvillä, jotta nuoret voivat ottaa meihin yhteyttä myös näiden kanavien kautta. Viestintätyö on tietenkin vai yksi lisä muun työn ohella, sanoo Kuusela.
Yhteiskunnan vaatimukset haastavat nuoria
Mitkä asiat nuoria tällä hetkellä askarruttavat?
–Ajat ovat olleet jo pitkään epävakaita ja kaikille on selvää, että tämä vaikuttaa myös nuoriin. Nuoria huolettavat tulevaisuuden näkymät: löytyykö töitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. Muun muassa näitä nuoret pohtivat. Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet.
–Nuoret kokevat yhteiskunnan vaatimukset kovina. Nuoruuteen kuuluu epävarmuus, erehtyväisyys, oman paikan etsiminen. Tuntuu, että nyt ei saisi enää olla nuori ollenkaan. Oikeastihan nuorten pitää saada haahuilla ja etsiä omaa paikkaansa. Tänä päivänä nuorilla on monenlaisia haasteita, joista meillä ei ollut tietoakaan, pohdiskelee Anna-Maija Kuusela.
Myös tiedon paljous voi olla ahdistavaa. On niin paljon vaihtoehtoja. Se on positiivista, mutta samalla ahdistavaa, kun ei voi tietää, mitä oikeasti haluaa elämältään. Ei parikymppisenä tarvitse tietää varmaksi, mikä itsestä isona tulee, sanoo Anna-Maija Kuusela.
–Jos jotakin voisin toivoa niin se olisi rauhaa olla nuori, summaa Kuusela.
Hyvinvointia lisätään läsnäololla
ENTÄ miten nuorten hyvinvointia voidaan lisätä?
–Jokainen aikuinen voi lisätä nuoren hyvinvointia olemalla läsnä ja pitämällä huolta rajoista. Olemalla kuuleva korva. Pitää antaa nuorille mahdollisuuksia viettää aikaa turvallisesti ja harrastaa. Arjen haasteissa pitää saada tukea. Pitää muistaa, että nuoruus on aina haastavaa aikaa. Kaikki nuoret tarvitsevat tukea, sanoo Kuusela.
Aino Alppinen
