SISKO Istanmäen tekstin pohjalta dramaturgi Eija-Irmeli Lahti oli loihtinut kiusaamisteemaa pulpahtelevan ainutlaatuisen version Liian paksu perhoseksi -näytelmästä. Kyse oli siis kantaesityksestä näytelmän tässä muodossa.
Ja millainen esitys? Täydellisen hieno. Välillä nauratti ja välillä kyyneleet vaan valui pitkin katsojan kasvoja. Kosketettiin niin syvältä katsojan sielua, mentiin tunteisiin tyrmistyttävillä osumilla.
Äiti-lapsi-isäsuhteet, sisarussuhteet, kanssakulkijat kylällä, maisterin tunteettomuus perheessä, kuolema, lapsettomuus, kleptomania, työ ja työotteet, rahattomuus ja ulosoton pelko, tuhlailu ja kyräily, toisten maahan lyöminen sanoin, teoin ja tekemättä, sanomatta jättäen, anteeksianto ja nuorenparin rakkaustarina, joka kantaa vanhuuteen saakka. Siinä pientä luetteloa teemoista, joihin kaksituntinen katsojat johdatteli ja tavalla, että katsoja ei kertaakaan pitkästynyt koko aikana.
Pääosan esittäjä Annukka Lamminpää oli todellakin nainen paikallaan. Kun hän hymyili, niin koko maailma hymyili hänen herttaisilla kasvoillaan ja kun hän itki, niin katsojakin itki.
Nyt jos koskaan kannattaa lähteä teatteriin Kauhavan Kortesjärven Ylikylään. Ei yhtään kalpene ammattiteattereiden edessä. Pieni mutta sitäkin pippurisempi ja ponnekas nuorisoseura näyttää, että kyllä näissä pienissä maaseutukylissäkin vielä osataan. Eipä nukutakaan ruususen unta, vaikka osa taloista tyhjenee. Täyden kympin suoritus!
Maritta Keltikangas
