–Työntekijän näkökulmasta paras anti on, että pieni työyhteisö on nyt samassa paikassa ja työyhteys paranee, tiivisti nuorisotyönohjaaja Timo Turpela.
Lapsi- ja nuorisotyö tapahtuvat eri aikoihin, joten ne sopivat samoihin tiloihin. Lisäksi tiloissa kokoontuu käsityöpiiri. –Kun lelut laitetaan laatikkopenkkeihin, saadaan istumatilaa nuorille. Me nostamme pöydän pois sohvaryhmän keskeltä, niin saamme leikkitilaa. Pelipöytien alla on lapsille mieluisia leikkinurkkauksia. Pärjäämme näissä tiloissa hyvin lasten kanssa, kertoi lastenohjaaja Hannele Porthen.
Nuortenilloissa käy talven mittaan yleensä 20–30 nuorta per ilta. Tänä vuonna rippikouluikäluokka on poikkeuksellisen suuri, noin 50 nuorta, joten nuortenilloissa, joista haetaan rippikoulumerkintöjä, voi tulla ahdasta. Kaikille kuitenkin löytyy istumapaikka, Turpela lupaa.
SOITTIMET siirrettiin bändinurkasta seinän takana olleeseen varastoon puhkaisemalla seinään aukko ja siirtämällä liukuovi toiselta seinältä siihen. Sinne rakennettiin korokkeella oleva soittotila. Soittimet ovat samalla lukkojen takana. Varaston käyttöönoton mahdollisti tuolien ja pöytien siirtäminen seurakunnan neuvottelutilaan sekä EU:n ruokajakelun loppuminen. –Tilaa voi hyödyntää jonkun trubaduurin tai pienen kokoonpanon esiintymiseen. Olisi kiva myös viritellä bänditoimintaa uudelleen henkiin, Turpela suunnittelee. –Tila esirippuineen mahdollistaa myös pienten näytelmien esittämisen!
SEURAKUNNAN nuorisotoiminta on monipuolista. –Esimerkiksi Ruskagospeliin lähdetään 50 kävijän voimin, mikä on ennätysmäärä nuoria. Haluaisin, että tila ja toiminta olisivat nuoria varten. Siitä olen kyllä huolissani, että tänä vuonna ei ole vielä ilmoittautunut ainoatakaan isoskoulutettavaa. Ensi vuonna tarvitaan paljon isosia niin rippikoulu- kuin varkkileireilläkin!
