SARI KUJALA ja Elina Järvinen toivat Evijärvelle viime keskiviikkona terveiset Rokualta. Se on Suomen ainoa Unesco Global Geopark -statuksen saanut paikka.
Rokua-brändin alla ovat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat. Pienet kunnat yhdistivät voimansa nähtyään, että matkailu voisi auttaa niitä selviytymään. Ne eivät käytä rahaa itsensä epätoivoiseen markkinointiin, vaan ainoastaan yhteiseen Rokua-brändiin.
Samaa Kujala ja Järvinen toivovat täälläkin: Kraatterijärvi on brändäyksen keihäänkärki, mutta mukana ovat myös muut Lappajärven, Alajärven, Evijärven, Vimpelin, Soinin ja Ähtärin geologisesti merkittävät kohteet. Koko alue hyötyy järven vetovoimasta.
–Täällä Soini on edelläkävijä siinä mielessä, että siellä on jo päätetty, etteivät he enää tee omia matkailujuttujaan, vaan he ovat yrittäneet häivyttää kuntarajaa Ähtärin kanssa, Kraatterijärven geopark-hankkeen esiselvitystyötä tekevä Kujala sanoi.
KRAATTERIJÄRVEN toimijat ry:n Järvinen muistutti, että nykymaailmassa Anita Kookin kilpailee koko maailman kanssa. Erottuakseen se tarvitsee tarinan. Kraatterijärven synty olisi kyllä riittävän mielenkiintoinen tarina, mutta alueen toimijoiden pitää osata brändätä sitä yhdessä.
–Jos joka kunnalla on eri tarina, ja meidän pitää viiden kunnan yhteisponnistuksella nivoa ne kaikki yhteen, matkailija hengästyy puolen minuutin jälkeen, kun hän ei enää tiedä, mistä tarina alkaa ja mihin se päättyy. Perustarina on meillä kaikilla sama, ”meillä on Euroopan suurin kraatterijärvi”, ja me voidaan sitten vähän väritellä sitä eri tavoin, Järvinen sanoi.
KUJALA myöntää, että vaikka Rokualla on ollut geopark yhdeksän vuotta, sielläkin taistellaan yhä tunnettuuden kanssa, ja yrittäjien mukaan statusta ei ole osattu muuttaa kunnolla rahaksi.
On kuitenkin arvioitu, että geoparkit lisäävät alueen kävijämääriä 5–40 prosentilla. Rokualla kasvu on ollut 30 prosentin luokkaa: suurin osa kotimaasta, mutta myös ulkomaalaisten osuus on kasvanut.
Vaikka geoparkit ovat vielä vähän tuntemattomia verrattuna kansallispuistoihin ja maailmanperintökohteisiin, Kujalan mukaan geologia kyllä kiinnostaa matkailijoita. Suomen ainoaan geoparkiinkin ihmisiä vetää nimenomaan kangasmaasto, luonnonpuisto ja patikointi- ja pyöräilyreitit.
–Rokualla on vuodessa 200 000 kävijää. Siellä on samantyyppinen hotelli kuin meillä Kivitippu, ja se majoittaa 50–60 000. Vaikka niissä olisi vähän lapinlisääkin, ne ovat isoja lukuja, Kujala sanoi.
GEOPARK-STATUKSEN saaminen vie vuosia. Se edellyttää myös, että kaikkien kuntien päättäjät ovat valmiita satsaamaan siihen.
–Geoparkin täytyy toimia Unescon kriteerien mukaisesti jo ennen kuin hakemuksen voi jättää, eli tämä on vuosien prosessi. Toisaalta kaikki sen eteen tehty työ on varmasti hyödyllistä, vaikka hakemusta ei koskaan edes jätettäisi. Se auttaa matkailua ja meidän kaikkien toimintaa, Kujala sanoi.
