SUKUSEURA– ja sukututkimusperinteen juuret ovat maassamme syvällä. Sukuseuratoiminta on alkanut Suomessa jo 1920-luvulla, jolloin perustettiin ensimmäiset sukuseurat. Ensimmäisinä seuroja perustivat aateliset, sitten muut ruotsinkieliset säätyläissuvut. Suomenkieliset ja talonpoikaissuvut seurasivat vähitellen perässä 1930-luvulta alkaen.
Suomen Sukututkimusseura ylläpitää luetteloa myös suomalaisista sukuseuroista. Niitä seuran luettelossa on tällä hetkellä hieman yli 1200.
Suomen Kärnä -sukuseuran perustamisesta on tiettävästi alustavasti keskusteltu Itä-Suomen puolella jo 1930-luvulla, mutta nykyisen sukuseuran perustavat keskustelut käytiin Joensuun Karjalantalon kabinetissa 13.8.1982 ja kotipaikaksi tuli Joensuu. Lappajärven kärnäläiset osallistuivat ensimmäisen kerran suvun tilaisuuteen Kuopiossa 16.7.1989. Samalla seuran hallitukseen valittiin Lappajärven alueen Kärnistä Aila Olli, os. Kärnä. Hän toimi seuran hallituksessa useita vuosia. Myös Lauri Siirtola Lappajärveltä on ollut vuosia hallituksessa. Sukuseuran toimesta on julkaistu myös kirjoja: Kärnät 1580–2000, (Kiihtelysvaaran Kärnät, Kainuun Kärnät, Savitaipaleen Kärnät), 2000, Juureni Lappajärvellä (Lappajärven Kärniä), 2004, Kiihtelysvaaran Kärnät, 2012 ja Lappajärven kuningas, Taavetti Kärnä 1686–1738, 2014.
Kärnä-nimellä on Suomen kielessä runsaasti erilaisia merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Nykyruotsin mukaan sana suomennettuna tarkoittaa kirnua, ydintä. (Kärnä, saari, Lappajärven ydin?)
Suojattu Kärnä-sukunimi on Suomessa melko yleinen. Tämän sukunimen omaavia suomalaisia on noin 1 400. Sukunimen keskittymiä ovat Lappajärvi, Oulun seutu, Kainuu, Kiihtelysvaara ja sukuseuran aktiivinen alue Joensuun seutu. Tämänkin sukuseuran kannalta on mielenkiintoisinta, miten ja milloin eri paikkakunnille Kärnät ovat saapuneet ja syntyneet? Onko yhteistä sukulinjaa? Esimerkiksi Kanta-Hämeessä vanhimpia Kärnä-sukunimiä esiintyy jo 1400-luvulta lähtien, mutta ei ole edelleenkään ihan varmaa, miten näitten sukujen edustajat ovat sieltä ja sen jälkeen levinneet nykyisille asuinseuduilleen Suomessa. Tästä on seuran sisällä paljon keskusteltu ja niin tässäkin tilaisuudessa kävi.
Kärnä-nimi käyttöön Lappajärvellä vasta 1600-luvulla?
LAPPAJÄRVELLÄ heinäkuussa pidetyssä Kärnän sukuseuran suku- ja vuosikokouksessa oli mukana myös sukututkija Kari Melleri ja hänen mukaansa Lappajärvellä ensimmäinen Kärnä-sukunimi esiintyy vasta Olavi Antinpoika Savolaisella vuoden 1624 karjaluettelossa. Jo sitä ennen oli Lappajärvellä olemassa sukunimenä 1500-luvulla ainakin Savolainen, Pietilä, Hyytinen, Nykänen/Timonen ja Söyrinki. Läsnäolijoiden mielestä tästä ehkä voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että lappajärveläisten Kärnä-sukunimeä alettiin käyttää Lappajärvellä paikallisesti vasta 1600-luvulla. Kari Mellerin mukaan tutkimukset tältä osin vielä jatkuvat.
Vuosi 2023 on sukuseuran 41. toimintavuosi. Seura kokoontuu vuosittain ja vuosikokoukseen joka toinen vuosi, mutta melkein aina eri paikkakunnalla ja ympäri Suomea. Lappajärvellä kokoonnuttiin nyt viidettä kertaa. Edellinen tapaaminen Lappajärvellä oli vuonna 2018. Kärnän sukuseurassa on tällä hetkellä 230 jäsentä ja sukuseuran talous on hyvässä kunnossa. Vuosijäsenmaksu on edelleen 17 euroa ja ainaisjäsenmaksu 170 euroa. Seuran- ja hallituksen puheenjohtajana jatkaa Seija A. Kärnä Joensuusta. Seuran hallituksen pitkäaikainen, aktiivinen jäsen muhoslainen Erkki J. Kärnä oli erovuorossa ja haki myös eroa. Hänen tilalleen valittiin poikansa Juho Kärnä Oulusta.
Sukukokouksessa viihdyttiin
Kärnän sukuseuran tämän vuoden 2023 tapaaminen Lappajärvellä kesäteatteriesityksineen koettiin vieraiden taholta miellyttäväksi tapahtumaksi. Valitettavasti paikallisten seuran jäsenten innostus tähänkin suvun tapaamiseen oli jälleen vaatimatonta. Tästä perspektiivistä näyttää myös hieman siltä, että sukuseurojen toimintatavoissa Suomessa on pitkällä aikavälillä tarkoin mietittävä toimintastrategioita, sillä sukuseuroilla on edelleen hieno paikka suomalaisessa historiassa.
Urpo Purola, Kärnän sukuseuran jäsen
