KUVATAITEILIJA Ritva Lindberg hakeutui Turun taideyhdistyksen 3-vuotiseen piirustuskouluun 16-vuotiaana.
–Mikään muu ei kiinnostanut, sanoo Lindberg nyt, vuosikymmeniä myöhemmin työhuoneellaan Lappajärven Päällysaholla.
Maalaamisen ohella hän on 1980-luvun loppupuolelta asti tehnyt töitä kansalaisopistojen kuvataideopettajana.
–Harva kuvataiteilijaksi valmistunut elää pelkästään maalaamalla. Muu työ on mahdollistanut taiteen tekemisen.
Lindberg sanoo opettaessaan oppineensa taiteen teosta enemmän kuin konsanaan taidekoulussa. Maalaamisessa on toki faktoja, jotka voi opettaa. Asiat pitää kuitenkin ymmärtää, jotta pystyy selittämään ne toiselle.
Kypsyttelyä ja sykleissä työskentelyä
LINDBERG sanoo työskentelevänsä sykleissä. Kun leipätyötä on ollut paljon, on ollut pakko rytmittää maalaamista. On ollut pakko hyväksyä, että tekee pätkissä.
–Tarvitsen ajan, jolloin seuraava työ kypsyy. Usein tulee sarja tietyn tyyppistä tai tiettyä asiaa käsitteleviä töitä. Olen tajunnut, että pitää tehdä loppuun yksi asia. Sitten tulee jopa vuoden tauko, eikä omasta mielestä synny mitään kunnollista. Sitten aloittaa ja tekeekin jotain ihan toisenlaista.
PERHE muutti Lappajärvelle 1992 Lindbergin sanojen mukaan keskelle metsää, peltoja ja kukkia.
–Menin aivan sekaisin luonnonkasveista, ja tein kymmenen vuoden ajan isoja ja pieniä kukkamaalauksia.
Sitten 2000-luvun alussa alkoi ihmisten tutkiminen. Kun ihmiset oli maalattu sillä erää valmiiksi, tuli 2015 pyrkimys päästä eteenpäin. Tulivat ensimmäiset ajatukset taivaista. Liikkeelle lähdettiin tummista väreistä. Sitten värimaailma muuttui radikaalisti. Tuli hehkuvia taivaita, jotka näkyivät puiden välistä.
”Aina valot ja värit eivät asetu sellaiseen järjestykseen kuin haluaisi”, kommentoi taiteilija luonnoskirjassaan. Ja toisaalla: ”Ei tule sitä, mitä mielessä näkee, tulee vain se, mihin pystyy.” Taiteilija on oman työnsä kovin kriitikko.
Nyt ihmisiä on jälleen mukana kuvissa. Lindbergin luonnoskirjassa on jokaisesta työstä yksityiskohtainen suunnitelma ja monta luonnosta. Näen eräästä työstä 4–5 täyskokoista luonnosta.
Valmis työ on suuren työn takana
KATSOMME myös luonnosta muotokuvasta, jossa pienellä tytöllä on glitter-tossut jalassaan. Se on yksityiskohtia myöten tarkasti tehty lyijykynätyö, joka on sitten väritetty – tekijälleen luonnos, minulle valmis työ. Lopullinen työ on 20.8. asti esillä Pohjalaisen Taiteilijaliiton KATSE vuosinäyttelyssä Taide Vionojalla Ullavalla.
Työ luonnoksesta valmiiksi teokseksi vaatii uskomattoman määrän tunteja. Lindberg kertoo, että kun hänellä on maalaussykli päällä, hän aloittaa työskentelyn iltapäivän alussa ja jatkaa yöllä kahteentoista. Silloin ajatukset ovat vain työssä. Kanssaihmisiltä vaatii paljon ymmärtämystä, kun taiteilija katoaa omaan maailmaansa. Joskus puoliso on huomauttanut, että et ole kahteen ja puoleen kuukauteen vastannut minulle, kun on ollut työvaihe päällä.
MAALAAMINEN on ylävartalolle rasittavaa työtä. Guassivaiheessa Lindberg käyttää maalaustelinettä, mutta muuten hän maalaa pöydällä vaakatasossa olevaa työtä. Tätä asentoa olkapää kestää paremmin.
–Seisten on hyvä työskennellä, mutta pientä piperröstä tehdään istuen, sanoo taiteilija.
Aino Alppinen
