Raportin mukaan maapallon lämpenemisen pysäyttäminen alle 1,5 asteeseen vaatii kaikilta sektoreilta toimenpiteitä. Maankäyttösektorin tulee alentaa päästöjä nopeasti ja lisätä hiilidioksidia ilmasta poistavia hiilinieluja.
Metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä ja hillitsevät näin ilmastonmuutosta. Toisaalta maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat laskelmien mukaan reilun viidenneksen (23%) kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä.
–Ihmisen toiminta vaikuttaa tällä hetkellä jo yli 70 prosenttiin maailmanlaajuisesta jäättömästä maa-alasta. Jos päästöjä ei saada vähennettyä kaikilla sektoreilla erittäin nopeasti, joudutaan turvautumaan maankäyttöintensiivisiin ratkaisuihin, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä sivuvaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo toteaa.
Ilmastonmuutos vaarantaa ruokaturvan
Ilmastonmuutoksen eteneminen vaarantaa ruokaturvaa ympäri maapallon. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Ruoantuotantoon kohdistuvat riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa Climate Change and Land -raportin mukaan merkittäviä riskejä muun muassa ruokajärjestelmän tasapainolle ja veden saatavuudelle.
Maapallon ekosysteemeissä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo näkyvillä. Aavikoituminen on lisääntynyt ja ikirouta sulaa. Maaperän kunto ja tätä kautta ruoantuotannon mahdollisuudet ovat heikentyneet.
Aavikoituneilla alueilla elää tällä hetkellä noin 500 miljoonaa ihmistä. Maaperä täytyy säilyttää tuottavana, jotta ruokaturva voidaan varmistaa väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntyessä.
Raportti kertoo, että kolmannes maailmanlaajuisesti korjatusta sadosta hukataan jätteenä ja ruokahävikkinä. Hävikkiä vähentämällä voidaan pienentää ruoantuotantoon tarvittavaa peltopinta-alaa ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Kestävällä maankäytöllä voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä
IPCC:n raportti antaa toivoa: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on vielä mahdollista, mutta se edellyttää maankäyttösektorin osalta metsien ja maatalousmaan nykyistä kestävämpää käyttöä. Kestävä maankäyttö tarjoaa ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ratkaisuja ruoan riittävyyden varmistamiseen, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen.
–Viesti on selvä: nopeasti lisääntynyt maankäyttö on kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö täytyy muuttaa nykyistä kestävämmäksi koko maailmassa, myös Suomessa. IPCC:n tuoreessa raportissa esitettyjä keinoja on otettava pikaisesti käyttöön, metsäkatoa on hillittävä, hiilinieluja on kasvatettava ja ruuantuotannon päästöjä on vähennettävä, unohtamatta luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja niiden pikainen toimeenpano on tärkeää, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Raportti toteaa, että kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa, hyvää hallintoa ja ilmastokestäviä ohjauskeinoja kehittäen. Eri puolilla maapalloa toteutetaan jo monia kestäviä toimia, mutta ne täytyy saada laajempaan käyttöön.
–Raportti listaa hillinnän toimia kolmella tasolla. Näitä ovat suorat tekniset toimet, kuten viljelykäytäntöjen tai metsänhoidon muutokset, vaikuttaminen arvoketjuihin eli esimerkiksi siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon sekä riskien hallinta, kuten varoitusjärjestelmät tai kuivuutta paremmin kestäviin viljelykasveihin siirtyminen. Viisaat toimet riippuvat siitä, missä päin maailmaa niitä toteutetaan, Anna Repo kertoo.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi torstaina 8.8.2019 Climate Change and Land -erikoisraportin yhteenvedon päätöksentekijöille. Raportti viimeisteltiin viime ja tällä viikolla Sveitsissä järjestetyssä kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita. Suomesta kokoukseen osallistuivat Luonnonvarakeskuksen tutkija Anna Repo, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski sekä erityisasiantuntijat Elias Hurmekoski maa- ja metsätalousministeriöstä ja Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Raportin kommentointiin osallistui lukuisia suomalaisia tutkijoita ja asiantuntijoita.
