HERÄTTÄJÄJUHLAT alkavat Seinäjoella tänään perjantaina aattoseuroilla. Juhlien järjestäjinä ovat Seinäjoen seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyökumppaninaan Seinäjoen kaupunki. Näiden tahojen edustajat kokoontuivat torstai-iltapäivänä pohtimaan herättäjäjuhlien merkitystä niin itselleen kuin edustamalleen taholle. Nykyisen Seinäjoen alueella herättäjäjuhlat järjestetään 17. kertaa.
Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko nosti esiin Seinäjoen kaupungin pitkän ja hyvän yhteistyön Seinäjoen seurakunnan kanssa.
–Kaupunki on ihmisiä varten. Haluamme luoda edellytyksiä tapahtumille tukemalla järjestäjiä. Me molemmat, seurakunta ja kaupunki, olemme ihmisten palvelijoita. Ihmisen perustarve on turvallisuus, myös henkinen ja hengellinen. Seinäjoen kaupunki haluaa luoda kokonaisturvallisuutta ja tukea herännäisyyden arvoihin kuuluvaa yhdenvertaisuutta.
Erinomaisen sujuvaa yhteistyötä korostivat myös juhlatoimikunnan puheenjohtaja, juuri eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Jukka Salo, Seinäjoen herättäjäjuhlien pääsihteeri Anna Saaristo ja Herättäjä-Yhdistyksen herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Kaikille neljälle herättäjäjuhlat ovat myös henkilökohtaisesti tuttu ja merkityksellinen tapahtuma.
–Seurakunnalle tällaisen juhlan järjestäminen muistuttaa, että kristillinen usko elää muuttuvassa maailmassa, se on toivon merkki, sanoo Jukka Salo.
Simo Korkalainen totesi myös yhteistyön aivan poikkeuksellisen sujuvaksi. Kaupungin lisäksi neuvottelut ovat toimineet myös Tangomarkkinoiden ja Vauhtiajojen kanssa.
–Aina kun on kaupungin puoleen kääntynyt, on yhteistyö sujunut positiivisissa merkeissä, samoin Herättäjä-Yhdistyksen suuntaan, Saaristo totesi.
HERÄTTÄJÄJUHLIEN tunnus on tänä vuonna Anna toivo huomiseen, sitaatti Siionin virrestä 165. Kun tunnuslausetta valittiin, ei esim. Ukrainan sota ollut vielä alkanut.
–Emme tienneet, miten toivottomaksi maailma menee. Mutta ehkä jo koronan jälkimainingeissa ajattelimme, että ihmiset tarvitsevat toivoa, sanoi Saaristo.
Järjestäjät näkevät juuri toivon teeman antavan herättäjäjuhlille yhteiskunnallista merkitystä.
–Peli on menetetty yhteiskunnassa, jos resilienssi, henkinen kestokyky katoaa. Kaikki eivät koe tarvitsevansa hengellistä turvallisuutta, mutta kaikki tarvitsevat toivoa, totesi Paula Risikko.
Jukka Salon mielestä herättäjäjuhlien hyväksyvää viestiä voisi tuoda vahvemminkin esiin.
–Turvallisuus on konkreettisesti siinä, että ei kysellä, osaatko Siionin virsiä tai maksatko Herättäjä-Yhdistyksen jäsenmaksun. Nämä ovat juhlat, jonne voi vuodesta toiseen tulla hyväksyttynä.
JUHLAT rakennetaan pitkälti talkoilla, ja runsaasti tekijöitä on tarvittu niin suunnittelussa kuin nyt toteuttamisessa. Talkoolaisia tulee paitsi Seinäjoelta ja maakunnasta, myös ympäri maan.
–Hirveän tärkeitä ovat ne talkoolaiset, jotka tulevat vuodesta toiseen rakentamaan juhlia paikkakunnasta riippumatta, Simo Korkalainen totesi.
ENSIMMÄISISTÄ herättäjäjuhlista tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta. Ne järjestettiin Kustannus-Osakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen yhteydessä Ylistaron Malkamäessä 1893. Vaikka ohjelmassa ovat edelleen tärkeitä seurat ja ystävien ja sukulaisten tapaaminen, herättäjäjuhlat ovat matalan kynnyksen juhlat, paikalle voi tulla vaikkei tuntisi ketään.
–Eihän kirkossakaan kysytä, miksi tulit. Täällä ihminen kohtaa itsensä, saa rauhoittua maailman melskeestä, saa olla oma itsensä, Paula Risikko määritteli.
Jukka Salo muistutti, että kun seuroja, puhujia ja oheisohjelmaa on paljon, kosketuspinta on moninainen ja eri asiat koskettavat eri ihmisiä virsissä tai puheissa. Yhden Seinäjoella tapahtuvan ison muutoksen Simo Korkalainen haluaa kuitenkin nostaa esiin: juhlavieraille ei tehdä enää juurikaan itse ruokaa, vaan juhlaravintolan toteuttavat ulkopuoliset yrittäjät.
