Hän on tehnyt työskennellyt väitöskirjansa parissa syksystä, ja sai tohtorintutkinnon suoritusoikeuden Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Terveyden tutkimuksen tutkijakouluun tammikuussa. Alkukevään aikana hän teki väitöskirjaansa tutkijahotellilla kahtena päivänä viikossa ja toiminut kolme päivää Järvi-Pohjanmaan perusturvan puheterapeuttina.
–Täällä on hyvä pitää Skype-palavereita, joita käyn aika ajoin ohjaajieni kanssa, ja tänne voi jättää läppärin ja paperit. On ilman muuta selkeämpää, kun tälle työlle on oma paikka ja kotona voi keskittyä perheeseen. Toisaalta tarvittaessa tänne pääsee työskentelemään myös iltaisin ja viikonloppuisin.
–Vaikka samassa tilassa on useita ihmisiä, työympäristö on rauhallinen. Hoiskontie 25:n henkilöstö ja muut tutkijahotellilaiset tarjoavat työyhteisön, jossa jokainen tekee itsenäisesti omaa työtään, mutta halutessaan saa kahviseuraa ja voi keskustella työstään, pallotella ajatuksia, tai katkaista työmoodi ja jutella jostain ihan muusta. Toki on päiviä, jolloin ei kahville juuri ehdi.
EVELIINA Joensuu valmistui Oulun yliopistosta logopedian tutkinto-ohjelmasta filosofian maisteriksi 2015, ja sai samalla laillistetun puheterapeutin pätevyyden. Hän toimi Kuusiokuntien palveluksessa ennen siirtymistään Alajärven terveyskeskuksen puheterapeutiksi kaksi vuotta sitten.
–Ajatus väitöskirjan tekemisestä heräsi jo perusopintojen aikana, jolloin saadaan tieteellinen jatkokoulutusvalmius tohtorintutkintoa varten. Tein pro gradu -työni puheen jaksotuksesta keuhkoahtaumataudissa, ja pääsin esittelemään sen tuloksia kansainvälisiin kongresseihin. Nyt asiakkainani on paljon pieniä lapsia, joten aiheeni, pikkukeskosten varhainen kielenkehitys ja lukitaidot, kumpusi käytännön työstä.
Joensuun väitöstutkimuksen tavoitteena on selvittää, ennakoiko pikkukeskosen varhainen heikko kielenkehitys heikkoja alkavia lukitaitoja koulun alkaessa ja heikkoa kielellistä suoriutumista myöhemmin alakouluiässä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko pikkukeskosen lukitaitojen kehityksessä löydettävissä kehityksellisiä polkuja. Myös erilaisten taustamuuttujien merkitystä lukitaidon kehityksessä tutkitaan.
–Monet keskosina syntyneistä kehittyvät kielellisesti tyypillisesti, mutta ryhmätasolla heillä tiedetään olevan suurempi riski kehitysvaikeuksiin. Tutkimustulosten avulla kliinisen työn resursseja voidaan suunnata kehitysseurannassa tehokkaammin ja tarkemmin tunnistamaan ne lapset, jotka tarvitsevat varhaista tukea ja kuntoutusta.
Joensuun väitöstutkimus on osa moniammatillista PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään), joka on Turun yliopiston keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkittäisseurantatutkimus. Siinä seurataan yli 400 lapsen (pienipainoisena keskosena syntyneiden sekä täysiaikaisten verrokkilasten) kehitystä syntymästä kouluikään. Tarkoituksena on kehittää näyttöön perustuvaa keskosten hoitoa ja kehitysseurantaa. Sen parissa työskentelee parhaillaan 15 henkilöä.
Jos tutkijahotellilla on tilaa, Joensuu jatkaa mielellään tutkimustyötään sen seinien sisällä. Itse hän on erityisen iloinen mahdollisuudesta yhdistää kaksi mielekästä työtä tieteellisen tutkimuksen sekä käytännön työn, jotka tukevat toisiaan.
Väitöskirjoja, graduja ja opinnäytetöitä
HOISKONTIE 25:ssä sijaitsevan kehittämis- ja innovaatiokeskuksen tutkijahotelli on ollut aktiivisessa käytössä. Sen toiminta käynnistyi nelisen vuotta sitten.
–Eveliinan lisäksi ainakin yhdeksän eri henkilöä on hyödyntänyt tutkijahotellia tähän mennessä, kertoo korkeakouluasiamies Marjo Vistiaho.
Tutkijahotellitoiminnalla halutaan tukea tutkimuksen tekemistä ja tutkimustyöstä tiedottamista tarjoamalla toimivat työtilat ja työyhteisö. Tiloihin voi tulla neljän kuukauden ajaksi tekemään gradua, opinnäytetyötä, jatkotutkintoa tai muuta tutkimusta. Tilaa on mahdollista käyttää joustavasti oman tarpeen mukaan, mikä on Vistiahon mielestä yksi toiminnan vahvuuksista.
–Osa on tarvinnut tilaa vain muutamaksi päiväksi saadakseen työnsä viimeisteltyä tai tehtyä jonkun tietyn vaiheen valmiiksi rauhassa, toiset ovat käyttäneet koko mahdollisen jakson hyvin tehokkaasti hyväkseen. Osa tutkijoista on tehnyt lopputyötään kuin virkamiestyönä arkipäivät, toiset olleet paikalla vain osan viikkoa, aktiivisimmat myös iltaisin ja viikonloppuisin.
TUTKIJAHOTELLISSA työskentelevä saa vertaistukea ympäröivästä työyhteisöstä sekä maksuttoman ja rauhallisen työtilan lisäksi hyvät verkkoyhteydet. Lisäksi tutkijoille tarjotaan erilaisia kanavia tutkimuksen ja sen tulosten esittelemiseksi.
Alajärven tutkijatiloihin otetaan pääsääntöisesti järviseutulaisia tutkijoita ja opiskelijoita.
–Toki työtilat ovat käytettävissä myös muille sellaisille henkilöille, joiden aihealue tukee hyvin tämän alueen elinkeinoelämää ja julkista sektoria.
Tämä lisäksi myös Evijärven kunnantalolta ja kirjastosta löytyy etätyötiloja tutkimustyöhön. Niitä järjestyy mahdollisuuksien mukaan myös muista Järviseudun kunnista.
