ALAJÄRVELLE rakentuvan Ilmattaren hybridipuiston ensimmäiset tuulivoimalat aloittivat tuotannon kesäkuun ensimmäisinä päivinä ja nyt uusiutuvaa energiaa tuotetaan jo kahdeksan tuulivoimalan voimin, 48 megawatin nimellisteholla. Vuoden lopulla uusiutuvaa energiaa tuotetaan täydellä 220 megawatin nimellisteholla, 36 tuulivoimalan avulla.
Ilmattaren hybridipuisto on ensimmäisiä Suomessa ja Euroopassa. Hybridipuistoa on tarkoitus laajentaa lähivuosina jopa 150 MWp:n aurinkopuistolla, ja niitä täydentävän 25 megawatin akkuvaraston tuella.
–Alajärvellä on tarkoitus saada pystytettyä kaikki tuulivoimalat lokakuun loppuun mennessä sekä saada ne täysimittaiseen energiantuotantoon kuluvan vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan valmistaudumme rakentamaan Alajärven hybridivoimalan sekä aurinkopuisto- että akkuvarastokokonaisuuden vuosien 2024–2025 aikana. Koko hybridikokonaisuus palvelee Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja sähköntarvetta vuodesta 2026 alkaen, kertoo Ilmattaren rakennuttamisesta vastaava johtaja Petri Ainonen.
Alajärven uusiutuvan energian hybridikokonaisuus tuottaa valmistuttuaan puhdasta sähköä 366 megawatin nimellisteholla. Lukema vastaa jopa 370 000 suomalaisen kerrostalokaksion sähköntarvetta.
Akuilla toteutettavan säätövoiman tarkoitus on mahdollistaa sähköntuotanto valtakunnan verkon käyttöön silloin, kun sähkölle on suurin tarve tai markkinatilanne on käytön kannalta optimaalinen.
HYBRIDIPUISTO parantaa myös Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Aurinko- ja akkukokonaisuuden toteuttamiseen Ilmatar sai 19,5 miljoonaa euroa Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää EU/RRF-tukirahaa.
Ilmattaren hybridihanke on osa Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja EU:n tukiohjelmaa. Tukiohjelman tavoitteena on edistää Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia energiainvestointi- ja energiainfrastruktuurihankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä ja nopeuttaa näin vihreää siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja riippuvuudesta Venäjältä tuotavaan energiaan.
TEM on antanut tukea erityisesti hankkeille, joilla on merkittävä positiivinen energia- ja päästövaikutus, hankkeet pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti ja nopealla aikataululla, hanketoimijalla on kyvykkyys ottaa hankkeessa käyttöön uutta teknologiaa ja hankkeen aikana kehitetään menetelmiä, joilla voidaan jatkossa tehostaa samankaltaisten hankkeiden toteutusta.
(Artikkelia korjattu 3.7. klo 14:07, oikaistu puiston nimellisteho vuoden lopussa.)
