Luoma-aho kertoo päässeensä ylioppilaaksi Vimpelin lukiosta vuonna 1966. Sen jälkeen hän on käynyt Vimpelissä satunnaisesti.
–Joka vuosi olen ainakin pyrkinyt käymään, Luoma-aho kertoo.
Runoilijaksi Luoma-aho kertoo ryhtyneensä vanhoilla päivillään. Hänen uusin teoksensa on runoteos, jossa seikkaillaan eri puolilla maailmaa: Suomessa, Ruotsissa, Delawaren osavaltiossa Yhdysvalloissa sekä Guineanlahden rannikolla Afrikassa. Kirjassa vieraillaan myös Vimpelissä.
–Yleensä runokirjat ovat pieniä, mutta oma kirjani ei ole mikään pieni, vaan siinä on melkein 300 sivua, Luoma-aho kertoo nauraen.
Kirjan runot on kirjoitettu seitsentavuisena, ei kahdeksantavuisena, kuten esimerkiksi Kalevala.
–Tämä on luettava, ei laulettava, Luoma-aho selventää tavuvalintaa.
TARINA alkaa Etelä-Savosta, nuijasodan ajasta 1500-luvun lopulta. Kirjan päähenkilöinä ovat aluksi Lauri ja Anders, serkukset, jotka ovat renkeinä Savilahden pappilassa ja joutuvat lähtemään pakoon alati huonommiksi muuttuvia olojaan. Runokirjassa seurataan heidän sukunsa vaiheita.
Luoma-aho esittelee tietokoneen ruudulta kartalta paikkoja, joissa hän on vieraillut ja joihin kirjan tapahtumat sijoittuivat. Matkoilta on esiteltävänä paljon kuva- ja videomateriaalia. Luoma-aholla onkin heinäkuun loppupuolelle asti Vimpelin kirjastossa esillä myös valokuvanäyttely, joka kantaa samaa nimeä kuin uusi kirja.
AFRIKKALAISEEN kulttuuriin Luoma-aho sai mahdollisuuden tutustua saadessaan stipendin suomalais-afrikkalaiseen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi Villa Karoon, joka sijaitsee Grand-Popon kaupungissa Beninissä.
Afrikassa Luoma-aho tutustui esimerkiksi Afrikan voodoo-uskontoon sekä orjakaupan historiaan. Siihen liittyen hän vieraili muun muassa ruotsalaisten perustamassa orjakaupan museossa. Mieleen jäi myös Afrikan luonto:
–Rantaan löi jatkuvasti aallokko, joka ei tyyntynyt koskaan. Kohina oli mahdoton, se tuli melkein uniin asti, Luoma-aho kuvailee.
Turisti, jolla oli kamera kaulassaan kuvasi Afrikassa paikallisten mukaan maailman muistia: valokuviin tallentuu ihmisen historia.
–Kirjasto on samanlainen siinä mielessä, Luoma-aho pohtii, sinnekin on tallennettu nykyhetkeä, menneisyyttä ja tulevaisuutta.
Kirjoja kalliomaalauksista
Seuraavana päivänä Erkki Luoma-aho oli esittelemässä ja myymässä uusimman teoksensa lisäksi myös muita teoksiaan Vipinämarkkioilla. Luoma-aho on ennen runokirjaa tehnyt esimerkiksi useita kalliomaalauksia ja -piirroksia käsitteleviä teoksia. Kirjoissa on Luoma-ahon itsensä ottamia valokuvia maalauksista sekä hänen niihin kirjoittamiaan kuvauksia.
–Jotkut ovat ihan omiakin tulkintojani siitä, mitä piirrokset voisivat tarkoittaa, Luoma-aho kertoo.
Kiven muisti – jäljet kalliossa -teoksessa on kuvattu sata kalliomaalausta ja piirrosta aikajärjestyksessä. Saharan Stone Annals -teos, vapaasti suomennettuna Saharan kiviaikakirjat -vihkonen on puolestaan itse asiassa teosopas Luoma-ahon taidenäyttelyyn.
–Minulla oli kivimaalauksia käsittelevä valokuvanäyttely Vanhan ylioppilastalon kahvilassa Helsingissä, Luoma-aho kertoo.
Kalliomaalauksia Luoma-aho on kuvannut esimerkiksi Algeriassa Saharan autiomaassa sekä Libyassa.
–Olen käynyt kuvaamassa luolamaalauksia Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa, Luoma-aho luettelee,
–Amerikka on vielä siltä osin valloittamatta.