ABO WIND järjesti tiedotustilaisuuden Lappajärven Koskikievarissa 15. kesäkuuta nähtäville tulleesta Iso-Saapasnevan tuulivoimapuistoa koskevasta OAS ja kaavaluonnoksesta. Kunta on asettanut asiakirjat nähtäville mielipiteiden antoa varten maanrakennuslain vaatimalla tavalla 14.–27.6.2023 väliseksi ajaksi. Vanha palaute otetaan huomioon, mutta se on syytä selväsanaisesti mainita uusittavan ja täysin uutta palautetta on mahdollista myös antaa. Abo Windistä paikalla olivat hankkeesta ja sen vaiheista kertomassa projektipäällikkö Marika Koskimäki, projektijohtaja Karoliina Oksanen sekä tekninen asiantuntija Juhani Jokinen. Kaavan laatijana toimivan Ramboll Oy.n puolesta paikalla olivat kaavoitusprojektipäällikkö Anne Koskela sekä YVA:n projektipäällikkö Pertti Hertteli.
Kunnan edustajana paikalla oli tilaisuudessa tekninen johtaja Juha-Matti Näykki. Paikalla oli yleisöä noin 20–25 henkilöä, mikä oli valitettavan vähän, verrattuna hankkeen saamaan runsaaseen kannanottoon ja keskusteluun asukkaiden parissa jo vuosien ajan. Osittain kiivaksikin käyneen keskustelun väliajalla esiintyi paikallisia nuoria lahjakkuuksia Härmänmaan Musiikkiopistosta.
Anne Koskela kertoi kaavoituksen nykyhetkestä, sekä suunnitellusta aikataulusta kaavoituksen etenemisen suhteen. Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaehdotuksen on tarkoitus tulla nähtäville loppukesän-syksyn aikana. Koskela kertoi aiempaan palautteeseen liittyneiden muutamien lisäysten tekemisestä kaavaehdotukseen. Näitä ovat muun muassa myllynrunkojen maalaaminen tummaksi tiettyyn korkeuteen saakka, sekä liito-oravan reviirin merkitseminen karttaan. Metsänkäsittelyn osalta kirjattiin toimittavan metsälain mukaisesti.
ISO-SAAPASNEVAN tuulivoimakaavaa on tehty jo useita vuosia. Hankkeeseen liittyy edelleen kovaa painetta ja hyvinkin vastakkaisia mielipiteitä, sekä kritiikkiä monelle taholle siitä, halutaanko Lappajärvelle tuulivoimaa, sekä toimintatavasta, kuinka hanketta on sen lähtömetreistä lähtien viety eteenpäin.
Viime syksynä, kun kaava oli tulossa valtuuston hyväksyttäväksi, todettiin päätöksentekovaiheissa olleen useita esteellisyyksiä, eli jääviyksiä. Tämän johdosta koko kaavoitusprosessi päätettiin aloittaa alusta, sillä jääviyksien tiedetään yleisesti hallinto-oikeuksissa kaatavan kaavat. Koskikievarissa olleita hankkeen vastustajia eivät kuitenkaan itse jääviydet puhuttaneet, vaan esiin nousi tyytymättömyys asukkaiden ja lomalaisten näkemysten huomioimattomuudesta. Avoimen keskustelun puute päättäjien ja asukkaiden välillä on aiheuttanut vastustajissa jyrätyksi tulemisen tunteen sekä näkemyksen, että hanketta viedään tosiasiallisesti läpi voimallisesti ja väkisin. Hankkeen vastustuksen tiedetään olevan hyvin voimakasta, siksi on herännyt ajatus siitä, ettei asukkaita todellisuudessa haluttaisi kuulla. Hanketta myös kannatetaan.
–Tämä on todellinen mahdollisuus ja onnenpotku Lappajärvelle, saamme verotuloja. Mitä enemmän myllyjä, sitä alemmaksi saisimme veroprosentin, lausui nimettömänä pysymistä halunnut mies. Samalla kannalla oli ainakin pari muutakin mieshenkilöä.
–Kuinka kunnanhallitus ja päättäjät suhtautuvat Lappajärven kulttuurihistoriaan, arvostetaanko sitä, kyseli Maija Perälä. Myös Kirsti Olli-Lindenillä oli paljon painavaa sanottavaa. Hänen viestinsä oli, että asiasta on päästävä avoimesti keskustelemaan ja päättäjien on tähän keskusteluun osallistuttava. Tilaisuuksista on myös kunnolla tiedotettava ajoissa etukäteen.
–Tämä on Abo Windin mainostilaisuus hankkeelle ja sellaisena ymmärrettävä. Miksi asukkaille ei järjestetä omaa tilaisuutta, missä he saisivat kysyä päättäjiltä suoraan, sekä esittää mielipiteensä suullisesti vuorovaikutteisessa tilaisuudessa? Miksi runsaslukuista lomalaisten joukkoa ei kuulla? Meillä oli jo hankkeen alkumetreillä 1 100 nimen adressi hanketta vastaan, mutta tätä kannanottoa ei lainkaan ole haluttu noteerata. Missä tämä adressi nyt on, se tulee huomioida vahvana kannanottona, hän vaati.
Olli-Linden huomautti myös, että valtuutetuille on esitetty vääränlaiset havainnekuvat tuulivoimaloista ja että ne olisi kuvissa haluttu esittää todellista pienempinä ja vähemmän näkyvinä.
–Olemme huomioineet vastustajien adressin palautteessa. Voimalat näyttävät kuvissa pienemmiltä, koska aluksi suunnitelmissa oli 300 metrin korkuiset voimalat, ja suunniteltua korkeutta laskettiin 280 metriin, selvitti Koskela.
LAIN määrittämä vähimmäistaso kaavasta tiedottamisessa ei ole riittävä hankkeen vastustajien mielestä. Tuulivoimakaavahanke etenee virallisella tasolla suunnitellulla tavalla, mutta kiehunta hankkeen ympärillä jatkuu. Avoinna on vastustajien mielestä monia oleellisia kysymyksiä, joihin halutaan perusteellista pohdintaa ja vastauksia.
Tapa, millä hanke aikoinaan polkaistiin käyntiin ja miten sitä vietiin eteenpäin, hiertää ja herättää epäluottamusta vastustajissa hankkeen kaikkia osapuolia, mukaan luettuna kuntaa kohtaan. Päättäjät halutaan saada kasvotusten tilaisuuksissa vastaamaan ja keskustelemaan asukkaiden ja lomalaisten kanssa.
Yksi suurimmista kysymyksistä on kiinteistöjen arvonaleneminen tuulivoimaloiden takia. Naapurikunta Evijärvi vastustaa sekä Iso-Saapasnevan että Kruunupyyn kunnan Evijärven rajan läheisyyteen suunnitellun Kvarnbackenin tuulivoimapuiston kaavaa. Maisemahaittaa järvelle, kuin myös tuulivoimaloista asukkaille koituvia haittoja alle neljän kilometrin päässä vakituisesta asutuksesta tai vapaa-ajan asunnosta, pidetään liian haitallisina Evijärvellä. Lappajärven kunnan tekninen johtaja Juha-Matti Näykki ei kuitenkaan näe naapurikuntien erilaisessa suhtautumisessa hankkeeseen ongelmia, eikä pidä sitä minkäänlaisena jarruna tai särönä kuntien yhteistyölle.
–Naapurikunnilla on lainmukainen oikeus ottaa kantaa asioihin parhaaksi näkemällään tavalla ja heidän kannanottonsa huomioidaan, toteaa Näykki.
Mielipide: Tuulivoimahankkeiden häviäjä-hyötyjä -suhde yksittäisten ihmisten kohdalla on epäoikeudenmukainen
HYÖTYSUHDE tuulivoimahankkeessa määräytyy sen mukaan, omistaako henkilö maata rakennusalueella. Mikäli taas omistaa talon tai mökin lähellä kaava-aluetta ja metsäpalstan suunniteltujen siirtolinjojen alla, kunnan mahdollinen prosentin/parin veronkevennys ei mieltä lämmitä.
Vastaukseksi näiden kiinteistöjen omistajille ei riitä hatara tutkimustulos, jonka mukaan tuulivoimalat eivät alentaisi kiinteistöjen arvoa. Monikaan ei pysty ennalta käsittämään voimaloiden massiivista näkyvyyttä maisemassa. Mitä 280 metriä todellisuudessa tarkoittaa? Vertailukohtaisia rakennuksia tai rakennelmia ei ole lähimaillakaan. Tampereella sijaitseva Näsinneula kohoaa 134 metrin korkeuteen, tuulivoimalat olisivat siis kaksi kertaa korkeampia. Yleisesti yli 100 metrin kerrostalo luokitellaan puolestaan pilvenpiirtäjäksi.
Vielä hämärämmäksi tavalliselle kansalaiselle jäävät hankkeen suurimpana puolustuksena mainitut kiinteistöverotulot. Kuinka paljon nämä tulot olisivat suhteutettuna Lappajärven vuosittaiseen kokonaisverokertymään? Mitä parannuksia tai palveluita nämä tulot oikeasti tarjoaisivat lappajärveläisille, ja mikä olisi mahdollinen veronkevennys realistisesti laskettuna? Vai voisiko jopa käydä niin, että veronkevennykset jäisivät kuitenkin toteutumatta voimaloista huolimatta, tai ainakin ne jäisivät perin niukoiksi?
Kaavoitus- ja maanrakennuslaki ei vaadi ketään tämänkaltaisia asioita selvittämään, mutta avoimessa demokratiassa ne ovat syytä selvittää. Ne ovat juuri niitä konkreettisia, helposti ymmärrettäviä asioita epämääräisten mielikuvien ja irrallaan olevien lukujen esittämisen sijaan.
ON myös huomattava, että tulehtuneessa tilassa oleva tukahdutettu keskustelu estää myös hiljaisemman, hankkeen puolesta olevan ihmisen julkisen ulostulon mielipiteineen. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että jokainen uskaltaa kantansa ääneen sanoa, sillä kyseessä on kaikkia lappajärveläisiä ja naapurikuntienkin asukkaita koskettava hanke.
Oleellisen pohdinnan ja huomion hankkeeseen tuo, että valmistelussa on myös maakuntakaava, jonka luonnosvaihe on jo ollut nähtävillä. Runsaasta palautteesta ja Ely-keskuksen kannasta huolimatta kaavasta ei poistettu Iso-Saapasnevan aluetta potentiaalisena tuulivoima-alueena, ja kaava etenee ehdotusvaiheeseen. Jos alue pysytetään kaavassa ja siitä tulee maakuntakaavamerkinnällä osoitettu potentiaalinen tuulivoiman rakennusalue, vain naiivi ja asioista perillä olematon kuvittelee, että tulevaisuudessa Iso-Saapasnevan alueella pyörisi ainoastaan nyt suunnitteilla olevat seitsemän tuulivoimalaa.
Tästä tosiseikasta ei olla avoimesti keskusteltu, eikä sen esille tuominen suinkaan kaikkia miellytä. Lappajärvellä on todella syytä perusteellisesti pohtia päätöksenteon avoimuutta, kuin myös maiseman ja luonnon, sekä kultturihistorian arvoa kunnalle.
Tiina Kiviaho
