ON kulunut 60 vuotta siitä, kun Evijärven ”mainehikkaat hiihtäjät” osoittivat voimansa maakuntaviestissä voittamalla Vaasa-lehden lahjoittaman kultakruunukiertopalkinnon lopullisesti omakseen.
Tuota palaa evijärveläistä hiihtohistoriaa juhlittiin yhdessä koulukeskuksessa perjantaina. Ruokasalin täyteen vetäneen tilaisuuden ohjelma mukaili kuudenkymmenen vuoden takaisia lehtikirjoituksia, joissa selitettiin juurta jaksaen, mitä voittojuhlissa syötiin ja laulettiin. Hiihtäjät, kultakruunuhääparit ja maakuntaviestiaktiivit vuosikymmenten ajalta saivat muistella menneitä, ja myös Evijärven Urheilijoiden tämän päivän hiihtotoivot esittäytyivät.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jyrki Järvinen, urheilumies itsekin, puhui tilaisuudessa maakuntaviestien merkityksestä. Hän arveli, että monelle evijärveläiselle sen voitto saattoi merkitä enemmän kuin Iivo Niskasen olympiavoitto tai jääkiekon MM-kulta.
–Tuo päivä, jolloin kultakruunu jäi Evijärvelle, oli kansanjuhla koko pitäjälle. Se oli merkittävä ja tunteita herättävä saavutus evijärveläiselle hiihdolle. Tuohon aikaan hiihto, ja urheilu yleensäkin, oli aivan eri merkityksessä kuin tänään, hän sanoi.
Maakuntaviestien hiihtomatkat kulkivat kunnasta toiseen. Maalissa odotti tuhansia katsojia.
–Maakuntaviestihiihdoissa on varmasti ollut erityinen lataus, niin katsojissa kuin itse urheilijoissakin. Ne herättivät suuria tunteita, kun oman kylän pojat lähtivät puolustamaan voittoa tai hakemaan sitä. Tästähän urheilussa on kyse: suurista tunteista. Urheilu tuottaa meille elämyksiä ja muistoja, jotka kantavat pitkään. Noita muistoja, elämyksiä ja tunteita ei voi ostaa tai saada, vaan ne pitää ansaita.
EVIJÄRVEN hiihtäjät olivat aikoinaan erityisesti maakunnan mittakaavassa kovatasoisia.
Evijärven joululehdessä vuodelta 1994 kerrotaan, että maakuntaviestihiihto aloitettiin Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1941. Heti ensimmäisen viestin voitti Evijärven joukkue. Silloin alkoi kilpailu Huhtiniemi oy:n lahjoittamasta Ähtärin haarikasta eli hopeista juoma-astiaa esittävästä kiertopalkinnosta. Kun Evijärvi otti kolmannen voittonsa vuonna 1948, haarikka jäi pysyvästi Evijärvelle.
Vuonna 1950 alettiin kilpailla Vaasa-lehden lahjoittamasta kultakruunusta. Senkin kiertopalkinnon evijärveläiset voittivat vuosina 1950, 1951, 1953 ja 1956 sekä 1959, jolloin se jäi lopullisesti kunnan palkintokaappiin. Voittajat ratkottiin miesten ja 18- ja 16-vuotiaiden poikien viestien yhteisajoista.
Kultakruunu on jäljennös vanhasta eteläpohjalaisesta kruunusta, jolla on 1800-luvulla koristettu suuri joukko Laihian ja Jurvan morsiamia. Alkuperäistä kruunua, joka on tehty hopeasta, kullattu ja koristeltu valkeilla ja keltaisilla jalokiven muotoon hiotuilla lasinkappaleilla, säilytetään nykyisin Pohjanmaan historiallisessa museossa. Alkuperäinen kultakruunu lienee valmistettu joskus 1700-luvun alkupuolella, mahdollisesti Tukholmassa.
Evijärveläiset morsiusparit ovat käyttäneet kruunua vihkiäisissään jonkin verran erityisesti alkuvuosikymmeninä, mutta 80-luvulla tahti hiipui. Kultakruunulla on vihitty tähän päivään mennessä 188 avioparia.
MAAKUNTAVIESTIHIIHDON historiassa evijärveläiset ovat saavuttaneet yhdeksän voittoa. Evijärvi on myös järjestänyt maakuntaviestin useita kertoja.
Kunto on kuitenkin hiipunut, ja viimeisin arvokas voitto on pienten kuntien sarjan kärkisija vuodelta 1992 Soinista. Evijärvellä ei ole enää edes hiihtojaostoa.
–Viikkohiihdoissa meillä on käynyt noin 30 lasta. Minulla — ja toivottavasti muillakin — on haaveena, että Evijärvelle saataisiin maakuntaviestijoukkue joskus kasaan. Parina vuonna se oli jo tosi lähellä, mutta ihan viime hetkellä tuli jotain peruutuksia, hiihtäjä Johanna Kujala sanoi.
JOUKKUEESSA, joka 60 vuotta sitten voitti kruunun pysyvästi Evijärvelle, hiihtivät lähtöjärjestyksessä 16-vuotiaiden joukkueessa Ove Kattilakoski, Pauli Kujala, Reino Järvinen, Taisto Härkönen ja Seppo Tampio, 18-vuotiaissa Aimo Järvelä, Esko Kankkonen, Leevi Sulkakoski, Esa Surma-aho ja Ilmari Sulkakoski ja miehissä Matti Härkönen, Kaarlo Peltokangas, Paavo Tampio, Pentti Tampio ja Armas Tampio.
Perjantain juhlaan osallistui heistä kuusi: Esa Surma-aho, Armas Tampio, Ilmari Sulkakoski, Aimo Järvelä, Seppo Tampio ja Pauli Kujala. Muut hiihtivät tuolloin 16- ja 18-vuotiaissa, mutta Armas Tampio oli miesten ankkuri. Hänen hatussaan on sulka esimerkiksi olympiavoittaja Veikko Hakulisen päihittämisestä eräissä kansallisissa kisoissa Lappajärvellä.
–Sinä hiihtopäivänä, kun voitimme kruunun omaksi, Armas oli sellainen sankari, että jos paavin valinta olisi ollut silloin käynnissä, Armaksesta olisi tullut paavi, Seppo Tampio muisteli.
KIRJASTOON on koottu kultakruunusta kertova, sekä hiihto- että hääpuolta esittelevä näyttely, johon voi tutustua 1. syyskuuta asti.
