Kevättöiden eteneminen on pääosin keskimääräisessä aikataulussa, mutta Etelä-Pohjanmaan ja paikoin Länsi-Suomen alueilla ollaan noin viikko ja Oulun alueella kaksi päivää keskimääräisestä jäljessä. Tällä hetkellä kylvötyöt ovat edenneet hyvin ja viljat ovat alkaneet orastua. Toiveissa on jo saada sateita, sillä pellot ovat paikoin hyvin kuivia. Sade varmistaisi hyvää kasvuun lähtöä niin orastuvilla pelloilla kuin nurmilla ja syyskasveilla.
Etelä-Suomessa kylvöt pääosin valmiit
Kylvöjen loppuun saattamisessa on alueellisesti isoja vaihteluja. Lähes kaikki kylvöt on saatu valmiiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja osin Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten kylvötöitä on tekemättä Keski-Suomessa, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Viljoista vehnät ja kaurat ovat saatu pääosin kylvettyä. Eniten on jäljellä ohran ja rypsin kylvöjä. Ohraa on kylvämättä erityisesti Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan alueilla.
Varhaisperunan istutukset on saatu pääosin päätökseen koko maassa; Keski-Suomessa istutuksia tehdään vielä. Kosteus ja lämpö nopeuttavat perunan kasvua ja jouduttavat uusien perunoiden tuloa kauppoihin ja torimyyntiin. Kesä-, varasto- ja tärkkelysperunan istutuksia on aloitettu. Sokerijuurikas on saatu kylvettyä koko maassa. Paikoin Varsinais-Suomessa on tullut kuorettumaa kovien sateiden vuoksi, jolloin on jouduttu tekemään uusintakylvöjä.
Rikkakasvitilanne pelloilla on tällä hetkellä tavanomainen. Tämän kevään suurin vitsaus orastuvilla viljapelloilla ovat olleet viljaa syövät kirpat. Eniten kirppavioituksia on ollut Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla, jossa kirpat ovat syöneet pahoin orastuneita kevätviljoja. Kirppojen syönti heikentää sato-odotuksia ja viljan kasvuun lähtöä erityisesti kuivissa olosuhteissa. Toinen iso vitsaus ovat hanhet. Erityisesti Pohjois-Karjalassa orastuneilla pelloilla, syysviljapelloilla ja nurmilla on jouduttu paikoin kylvämään uudelleen, koska hanhet ovat syöneet pellon jopa kokonaan kasveista. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä maatiloille.
Syyskasveissa suuria vaihteluita
Syyskasvit voivat kohtalaisen hyvin koko maassa. Parhaiten talvehtiminen on onnistunut Hämeessä, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Syysruis on selvinnyt parhaiten koko maassa. Heikoiten se on talvehtinut Oulun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Esimerkiksi Oulun alueella tammikuun lumeton jakso aiheutti talvituhoja syyskasveille, erityisesti rukiille.
Syyskasveista heikoimmin on selvinneet syysöljykasvit, mutta onnistumisia on Hämeessä ja Pirkanmaalla. Eniten hajontaa on syysvehnällä. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Karjalassa on syysvehnissä aukkoja, joita tullaan paikkaamaan kevätvehnällä. Lisäksi hanhet ovat aiheuttaneet mittavia tuhoja syysviljoilla Pohjois-Karjalan alueella. Kuminan talvehtiminen on onnistunut hyvin lähes koko Suomessa.
Nurmet ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin koko maassa. Niiden lannoitukset ja täydennyskylvöt on pääosin tehty, ja sateet tekisivät niille nyt hyvää. Myös nurmien vitsauksena ovat hanhet, jotka ovat tehneet tuhoja erityisesti Etelä- ja Pohjois-Karjalan nurmille.
Kotimaisia marjoja saadaan valmistujaisjuhliin
Lämpimät säät ovat vauhdittaneet vihannesten ja marjojen kasvua. Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo useamman viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etenkin etelässä, mutta myös Keski-Suomessa, pellot ovat kuivuneet ja rupeavat jo kaipaamaan sadetta tai sadetusta. Marjakasveilla ei avomaalla ole juurikaan havaittu talvituhoja.
Mansikan ensimmäiset kukat ovat avautuneet maan eteläosien avomailla, ja kukat ovat avautumassa harson alla myös maan keskiosissa. Lämpimät säät ovat vauhdittaneet myös tuholaisten ilmestymistä, ja mansikalla on nähty paikoitellen paljonkin vihannespunkkeja. Vadelma on jo useamman viikon kukkinut tunneleissa ja raakileita on jo muodostunut. Mansikkaa ja vadelmaa saadaan tänäkin vuonna kevään valmistujaisjuhliin.
Myös avomaalla kehitys on nopeaa sekä vadelmalla että herukoilla. Punaherukka kukkii monin paikoin ja mustaherukan kukat ovat avautumassa. Omenapuiden kukat aukeavat Etelä-Suomessa lähipäivien aikana ja luumupuut ovat jo täydessä kukassa. Pölyttäjiä on ollut paikoin paljon liikenteessä.
Parsakausi parhaimmillaan
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun melkein tavanomaisessa aikataulussa, ja lämpimässä säässä taimet ovat päässeet hyvään kasvuun. Etelä- ja Länsi-Suomessa istutetun kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut vauhdikasta. Lämmin sää on myös edistänyt tuholaisten lisääntymistä ja muun muassa kaalilla on näkynyt paikoitellen paljonkin kirppoja syömässä lehtiä.
Keski-Suomessa on jo istutettu vihannesten taimia. Herneen, kesä- ja varastoporkkanan, lantun, punajuuren ja palsternakan kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Raparperin, nippusipulin ja parsan sadonkorjuu on alkanut etelässä ja niiden satokausi alkaa olla parhaimmillaan. Varhaisvihannesten satokauden odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin kesäkuun alussa. Närpiön alueen kasvihuoneessa kurkun ja tomaatin kasvustot ovat hyvässä kunnossa aurinkoisen sään myötä.
