PUNAINEN TUPA ja perunamaa, siitä haaveilee moni tämän päivän kaupunkilainen tuoreiden mielipidetutkimusten mukaan. Jopa yli miljoona aikuista on joko suunnitellut maalle muuttoa tai haluaisi muuttaa maalle, kertoo MT:n, Suomen Kylät ry:n ja MTK:N teettämä kysely.
Evijärveläisten onneksi yksi onnellinen aidon punaisen tuvan omistaja ja tuleva maallemuuttaja löytyy Evijärven Puustellista, jonne Janne Tyynismaa perheineen muuttaa vakituisesti tulevan kesän aikana.
MTK:n juuri päättyneen Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön –hankkeen projektipäällikkönä työskennellyt Tyynismaa löysi oman paikan perheelleen maaseudun rauhasta, osittain myös omien sukujuuriensa vuoksi. Tyynismaan vanhempien lapsuuskodit sijaitsevat Evijärven Haapikylässä ja Kortesjärven Pellisessä. Lapsuudessa Tyynismaa kertookin viettäneensä kesäisin paljon aikaa mummolan maatilalla.
–Muistan lapsena harmitelleeni isälleni, miksi hän ei jatkanut kotitilaansa, sillä viihdyin siellä niin hyvin, naurahtaa Tyynismaa.
Evijärvelle perhe muuttaa Muuramesta. Uudehko paritaloasunto on myynnissä ja Evijärven maaseudulla aikaa vietetään säännöllisen epäsäännöllisesti ennen lopullista maallemuuttoa. Maaseudun vapauden tunne, ihmiset ja mahdollisuudet ovat tuntuneet perheestä erityisiltä.
–Siinä on ihan valtava ero. Sulla ei ole sellaista vapautta siinä omassa pihassakaan, mitä sulla on täällä olla. Siinä on joku sellainen jännä asia, joka muuttaa koko todellisuuden ihan erilaiseksi, Tyynismaa ihmettelee. –Täällä ihmiset on jotenkin paljon sosiaalisempia ja vastaanottavaisia. Jos menee vaikka paikalliselle todella hienolle frisbeegolf-radalle, jokainen vastaantulija nostaa katseen ja tervehtii. Sellainen ei ole niin tapana kaupungissa, jatkaa Tyynismaa.
PUUSTELLIN uudeksi omistajaksi perhe tuli hieman sattumalta. Pari vuotta aiemmin, sukutilan läheisyydestä tarjoutui mahdollisuus ostaa vanha pohjalaistalo Evijärveltä. Tuolloin ajatus ei tuntunut perheestä oikealta. Jokin tuossa tilanteessa laittoi arvopohdinnan rattaita liikkeelle, sillä pian oman tilan ostaminen sukutilan läheisyydestä tuntuikin oikealta ratkaisulta.
Aikaisemmin suuntaa tulevaisuudelle oli mietitty. Toiveet ja haaveet koskivat matkailutyötä sekä juhla- ja kokoustilojen tarjoamiseen sisältyviä ratkaisuja.
–Sitten kun käytiin katsomassa tätä paikkaa niin me nähtiin, että täällä on ollut tätä kaikkea. Sukujuurien sijainti, että tämä oli tuttu paikka mulle ja että täällä on sukulaisia lähellä, vahvistivat sitä ostopäätöstä. Se oli sellanen tietynlainen tunne, että koet kuuluvasi jonnekin, Tyynismaa pohtii.
Tulevaisuutta ajatellen eri suunnitelmia on pohdittu koskien Puustellin tiloja. Aika näyttää miten yritystoiminta lähtee etenemään.
–Tiedetään, että paljon on työtä joka tapauksessa, kun molemmilla on omat päivätyöt. Etätyö mahdollistaa sen, että pystytään sivutoimisena käynnistää samalla yritystoimintaa, Tyynismaa kertoo.
Rauha, yhteen asiaan kerralla tarttuminen sekä tahtotila tuoda jotain uutta ihmisille, kannattelee ajatuksia tulevasta yrittäjyydestä. Aiemmin eletty elämä ympäri maailmaa luo vision sille, mitä Evijärvelle halutaan tuoda. Rinnalla nähdään myös maaseudun potentiaali.
–Me arvostetaan maaseutua ja paikallisuutta, toiminnalla halutaan tuoda jotain uutta vähän fressattuna kunnioittaen kuitenkin vanhaa ja olemassa olevaa, toteaa Tyynismaa.
MTK:n Talo maalta-hanke vastaa maallemuuton tarpeeseen
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN Keskusliitto MTK ry toteutti valtakunnallisen Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen, jonka lopputuloksena syntyi Talo maalta -verkkopalvelu. Palvelun ydin rakentuu ajatuksen “yhdelle autio, toiselle unelma” -ympärille. Hankkeen avulla rakennettiin kaikille avoin ja ilmainen verkkopalvelu. Palvelun tehtävänä on muotoutua kohtaamispaikaksi heille, jotka haaveilevat oman elämän siirtämisestä maaseudulle sekä tyhjien asukkaita kaipaavien kiinteistöjen omistajille.
Tätä kaikkea tukee myös selvä trendi, jossa maaseudulle muutto kiinnostaa jopa lähelle miljoonaa suomalaista, kertoo Tyynismaa.
–Nuorilla ihmisillä on tietynlainen halu ja tarve olla jotain ja jättää oma jälkensä. Lapsuudessa on varmasti puhuttu paljon siitä, että miten vaikka isovanhemmat on tehnyt asioita. Silloin on oltu sodassa tai vaikka isoisä on käsin kaatanut nuo puut metsästä mistä talo on rakennettu. Ja sitten jos sä asutkin lähiössä ja oot ollut siinä ympäristössä, käyt töissä ja asut kerrostalossa, niin sä jäät pohtimaan että mikä on tavallaan se mun jälki, mikä musta jää kerrottavaksi seuraaville sukupolville. Se on paljon sellaiseen arvomuutokseen liittyvään, kertoo Tyynismaa.
TOTEUTUNUT verkkopalvelu otettiin käyttöön huhtikuussa. Palvelu poikkeaa muista verkossa olevista vuokra-tai ostosivustoista, joiden kautta ilmoitetaan vapaasta kiinteistöstä tai halukkuudesta sellaiseen. Kaiken pohjana on molempien osapuolien palveluun rekisteröityminen sekä yhtenäinen tykkäys-kontakti.
Kiinteistön omistaja näkee vuokra-tai ostajaehdokkaan itsestään lataaman esittelyprofiilin, jonne halutessaan voi ladata jopa esittelyvideon itsestään. Kun kiinteistöstä kiinnostunut sekä kiinteistön omistaja antavat toisilleen tykkäyksen, viestiyhteys heidän välilleen aukeaa.
Talo maalta-palvelu ei jaa hakijoiden tai omistajien yhteystietoja eikä kohteiden tarkkoja osoite- tai sijaintitietoja. Tarkoituksena onkin, että kiinteistön omistajat voivat tutkia rauhassa kiinteistöstä kiinnostuneita ja tutustua heihin, ennen kuin kiinteistön hallintaan liittyvistä asioista tehdään ratkaisuja mihinkään suuntaan.
Jos sopimukseen tekovaiheeseen päästään, palvelusta on saatavilla myös malleja erilaisten sopimusten laatimiseen. Halutessaan itselleen voi valita sopivan vaihtoehdon sopimuksen pohjaksi. Yhtenä vaihtoehtona palvelussa tuodaan esille myös esimerkiksi ylläpitokuluja vastaan toteutettu asumisen sopimusmalli.
PALVELUN AVULLA pystytään vastaamaan eritoten maaseudun autioitumiseen ja jo olemassa olevien rakennusten ja tyhjillään olevien kiinteistöjen saamiseen julkisesti näkyville. Juuri sille kohderyhmälle, joka maaseudun kiinteistöjä kaipaa.
–Tavallaan ajatellaan, mulla on sellainen kokemus, että maaseudulla ei arvosteta vanhoja taloja. Vanhat pohjalaistalot nähdää, että eihän nyt kukaan halua tuollaiseen tai alkaa sitä remontoimaan, ja se asia tulosten perusteella onkin aivan päinvastoin, Tyynismaa toteaa.
–Ihmiset ovat kiinnostuneet, että paikalla on historiaa, tarinaa ja he haluavat liittyä osaksi sitä tarinaa.
Noora Tupeli
