Ihmismieli kiehtoo rentoutusvalmentajaa

Johanna Korkea-aho on kiinnostunut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Julkaistu:
Kategoria:
,
Aihe:

Hoitoalalla työskentelevä neljän lapsen äiti etsi työkaluja omaan jaksamiseensa NLP Opiston verkkokoulutuksesta viime kesänä ja innostui aiheesta niin, että suoritti syksyn aikana myös Suomen Hypnoosiliiton rentoutusvalmentaja-tutkinnon.

–Aiemmin rentoutuminen oli minulle hyvän elokuvan katsominen tai lenkki luonnossa, mutta en ollut ymmärtänyt sen kokonaisvaltaisuutta. Mielen rauhoittuessa fyysinen puoli saa siitä osansa. Nykyisin rauhoitun aamulla aina ensimmäisenä, ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Päivällä yritän laskea aivojen sähköistä tasoa hengitysharjoituksilla, jos tulee kiireen tunne. Harjoittelun myötä mieli ja keho ovat jo hyvin yhteistyössä, eli rentoutuminen onnistuu kätevästi.

Hän alkoi toimia työnsä ohella rentoutusvalmentajana helmikuussa.

–Olen saanut opinnoista niin paljon, että halusin antaa sitä muillekin.

TEKNOLOGIAN ympäröimänä ihminen käy tiedostamattaankin ylikierroksilla: on some ja ollaan saatavilla kaiken aikaa.

–Kun ihminen on tarpeeksi pitkään ylivireisessä tilassa, siitä tulee normaalitila. Sitten keho alkaa viestittää kuormittumisesta, ja jos niitä merkkejä ei osaa kuunnella, tulee isompia juttuja, jopa loppuun palaminen.  Ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi jatkuva pää- tai hartiakipu. Stressaantuneena hengitämme pintapuolisesti ja se puolestaan ylläpitää stressihormonin määrää kehossamme. Noidankehä on valmis.

Muita ylikuormitustilan oireita ovat suolisto-oireet, iho-ongelmat, astman kaltaiset oireet, uniongelmat ja ärtyneisyys. Elämästä tulee tasapaksua ja keskinkertaista, ilo katoaa.

Asiakkaiden kanssa onkin työstetty uniongelmia, ärtyneisyyttä ja stressaamista.

–Ihmiset ovat halunneet löytää työkaluja kokonaisvaltaiseen hyvään oloon. Teen sekä yksilö- että ryhmävalmennuksia, sekä yksittäisiä rentoutuksia että pidempiä valmennuksia. Lähdemme liikkeelle aina alkuhaastattelusta, jossa lähtötilanteen lisäksi kartoitetaan myös toiveet ja tavoitteet. Muuten minulla ei ole valmennuksiin olemassa valmista runkoa, niissä edetään aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Usein jo yksittäisistäkin rentoutuksista alkaa elämässä positiivinen kierre: aletaan pohtia omaa hyvinvointia ja ryhdytään tekemään sitä ruokkivia valintoja.

Seuraavaksi Korkea-aho valmistuu mentaalivalmentaksi.

–Tämä opiskelun polku on ikuinen; aina löytyy uusia osa-alueita, joita haluan oppia.

”Työhyvinvointia ei ole olemassa”

JOHANNA Korkea-ahon mielestä tulisi uudistaa koko työhyvinvoinnin käsite: ei ole olemassa työhyvinvointia, on olemassa vain hyvinvointia, joka tuodaan työhön ja arkeen.

Työhyvinvointi on mietityttänyt häntä jo pitkään. Hän oli jo perustamassa Vimpeliin yhdistystä aiheen tiimoilta, kunnes yllättäen hänen kouluttajansa ottivat häneen yhteyttä ja tarjosivat mahdollisuutta liittyä osaksi Suomen Mentaalivalmennus Oy -tiimiä. Suomen Mentaalivalmennuksen tavoite on mullistaa hyvinvointi työyhteisöissä ja sitä kautta tuoda suuria säästöjä työnantajalle.

–On mahtava asia päästä mukaan edistämään tärkeitä asioita alan ammattilaisten kanssa. Suomen Mentaalivalmennuksen erikoisuutena on, että Strategic Accountingin kassavirtasimulaatiolla voimme jo etukäteen todentaa mitä taloudellinen panostus konkreettisesti tuo. Mitä omaan rooliini tulee tiimissä, se elänee aina koulutuksen ja kokemuksen mukaan, mutta jotain potentiaalia he ilmeisesti minussa näkivät, vaikka tällä hetkellä olenkin muihin tiimin jäseniin nähden koulutukseltani melko raakile, Korkea-aho naurahtaa.

Mentaalivalmennuksen hyvinvointipaketteja työyhteisöille aletaan markkinoida syksyllä. 

–Toimintatavassamme lähdetään liikkeelle ihmisestä. Tarjoamme mentaalivalmennuksella työkaluja palautumiseen ja elämän eri osa-alueiden tasapainottamiseen.

TYÖSSÄ jaksamisen heikentyminen, sairauspoissaolot ja -eläkkeet, ovat ajalle ominainen ilmiö, jonka edullisin hoitomuoto on ennaltaehkäisy.

–Esimerkiksi julkisella sektorilla annetaan työntekijöille tietty summa rahaa käytettäviksi paikallisten hyvinvointipalveluiden käyttämiseen. On hyvä, että kannustetaan liikkumaan, mutta eihän se kokonaisvaltaisia eväitä anna.

Tärkeänä työssä jaksamisessa Korkea-aho pitää sitä, että johdolla ja työntekijöillä on sama päämäärä, työ on merkittävää sekä ilmapiiri positiivinen ja kannustava.

Mainos

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti