JÄRVISEUDUN ammattikalastajien keskuudessa on noussut huolta kalakantojen tilasta. Järviseudun kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on useita käyttöön otettavia toimenpiteitä, joilla esimerkiksi kuhakantaa pyritään turvaamaan tulevaisuudessa. Suunnitelma on laadittu alueen toimijoiden yhteistyönä ja ELY-keskus vahvisti sen viime syksynä. Sen keskeinen tehtävä on turvata alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus.
Kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mikael Luoma kertoi 29. huhtikuuta Lappajärvellä järjestetyssä seminaarissa, että vuoden 2026 alusta verkon solmuväli muuttuu 50 millistä 55 milliin. Siikaa saa jatkossakin pyytää 50-millisellä, korkeintaan 240-metrisellä verkolla.
–Kestävyyden mittari pyynnille on, että kala ehtisi kutea edes kerran. Nyt kuhia ehditään pyytää ennen kuin ne tulevat sukukypsiksi.
Kalojen alamitta nousee 42 sentistä 45 senttiin ja suosituksen mukaan yli 70-senttiset kalat tulisi myös vapauttaa, koska ne ovat nopeasti kasvavia yksilöitä ja periyttävät tätä ominaisuutta.
Lisäksi pohditaan kuturauhoitusalueiden laajentamista ja Pihlajasaaren rauhoitusaika kohdennetaan tulevaisuudessa tarkemmin kutuajalle, toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.
–Kutualueita on tarkoitus selvittää tarkemmin asettamalla kaloihin lähettimiä. Sitä yritettiin jo tälle kesälle, mutta rahoitusta ei vielä saatu.
Se jo tiedetään, että Lappajärven eteläiset alueet ovat kuhalle tärkeitä kutualueita. Esille nousi usean osallistujan suusta se, että kutuajan alkaessa kuhaa kalastetaan Kurejoen suulta onkimalla ja verkottamalla suuriakin määriä.
–Vesialueen omistajataho päättää kalastuksesta. Kurejoen osakaskunta hallinnoi tätä kohtaa ja on tällä hetkellä passiivisessa tilassa, mutta viimeisimpien tietojen mukaan siellä on herännyt kiinnostus herättää osakaskunta jälleen toimintaan ja pitää järjestäytymiskokous, jossa valitaan uudet hoitokunnan jäsenet, kertoi Luoma.
Toinen puoli joen alusta on Lappajärven puolella, jolloin myös sillä osakaskunnalla on oma mahdollisuutensa vaikuttaa. –Onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen osalta ELY-keskukselta voi hakea kalastuskieltoa.
Kuha kasvaa hyvin
Tuula Väänänen Jyväskylän yliopiston Tutkimuksen ja kalastajien välinen kumppanuus -hankkeesta totesi, että suunnitellut toimenpiteet kuulostavat oikeilta.
–Kuha näyttäisi kasvavan tosi hyvin Lappajärvessä. Koekalastuksen perusteella kuha on 42-senttistä 5–6 vuoden ikäisenä ja voi periaatteessa kasvaa jopa 120-senttiseksi, kun 42 senttiin tullaan Ähtärinjärvessä vasta 7–8-vuoden ikäisenä, hän totesi toteutetun koekalastuksen tuloksista.
–Yksi asia, mitä voisi vielä kehittää on kalastuskyselyjen yhdenmukaistaminen ja tehokkaampi toteuttaminen, jolloin saataisiin enemmän tietoa suunnittelun tueksi.
TEHOSTUNEEN verkkokalastuksen myötä verkkojen pituudet ovat kasvaneet. Vesiliikenteen ja muiden kalastajien huomioimiseksi yhtenäisen verkkojatan pituudeksi kesäaikana lasketaan 240 metriä.
Hoitosuunnitelman mukaisesti järvilohi- ja järvitaimenkantaa ylläpidetään vuosittaisilla istutuksilla. Kalatalousalue haluaa lisätä ja mahdollistaa vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailua. Se on mukana myös Ähtävänjoen vesistöreitin ennallistamistyössä.
Kuha lisääntyy Alajärvessä
KALATALOUSALUEEN toiminnanjohtaja Marko Paloniemi kertoi, että Alajärvessä viime kesänä tehdyn verkkokoekalastuksen perusteella kuha lisääntyy Alajärvessä.
–Yksivuotiaita kuhia on koekalastuksissa saatu vuotta 2019 lukuun ottamatta, joten kuha lisääntyy luontaisesti Alajärvessä. Poikasten määrässä on suuria vuosikohtaisia eroja. Säännöllisistä istutuksista ei ole enää merkittävää hyötyä, suurin merkitys on sateisina ja kylminä kesinä, jolloin poikastuotanto jää pieneksi eivätkä poikaset ehdi kasvaa tarpeeksi ennen talvea selvitäkseen siitä.
Johanna Möttönen kertoi Kala-Leaderista, jonka kautta on mahdollista saada jopa 80 prosentin avustus yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin kalatalouteen liittyen. Kalastuksen erityisasiantuntija Veijo Honkanen Metsähallituksesta totesi, että ammattikalastajilla luvat ja pyydysmerkit ovat hyvin hoidossa, mutta osalla mökkiläisistä niissä on puutteita.
–Jos havaitsee rikkomuksen tai rikkeen, Markus Ahoon tai Metsähallitukseen voi ottaa yhteyttä, mielellään heti.
Sampo Savola kertoi ammattikalastajan vuodesta. –Keväällä on kiire vesille. Joskus tuntuu, etteivät jäät ikinä lähde.
SEMINAARIN puheenvuorot herättivät yleisössä kysymyksiä ja vilkasta keskustelua. Hoitokalastus nähtiin tärkeänä esimerkiksi Alajärven ja Purmojärven osalta.
–Ahven varsinkin reagoi hyvin hoitokalastukseen, jos sitä voidaan riittävällä volyymilla tehdä. Purmojärven nuottauksella voidaan saada hyviä tuloksia, uskoo Luoma.
Tilaisuudessa puhuneen Sampo Savolan ajatuksia löydät täältä:
