MONIKAAN asia ei ole yhtä aikaa niin perinteikäs ja trendikäs kuin koivun mahla. Tätä luonnon tarjoamaa superjuomaa on kautta aikojen käytetty lääkeaineena ja vahvistavana juomana pitkän talven jäljiltä. Koivun mahla sisältää mineraalien ja vitamiinien lisäksi ksylitolia, ja sillä onkin todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös hampaiden terveyteen.
Vanhan perimätiedon mukaan koivun mahlalla on parannettu muun muassa munuaisten toimintaa, siitepölyallergiaa ja sitä on kaiken kaikkiaan käytetty edistämään vastustuskykyä. Viime vuosina sen terveysvaikutuksiin niin sisäisesti kuin ulkoisesti on herätty jälleen. Sanotaanpa mahlan jopa vähentävän selluliittiakin!
Kun maa alkaa sulaa, alkaa koivu nostaa talveksi maan alle varastoimiaan vesiä oksiin ja latvaan. Nyt nousevan kuun aikaan virtaus on voimakkaimmillaan, joten kipin kapin hakemaan talteen tätä terveysvaikutuksiltaan häkellyttävää ikiaikaista pohjolan omaa voimajuomaa! Muistathan kuitenkin, että mahlan keruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Jos omalta pihamaalta ei koivua löydy, muista kysyä keräämiseen maanomistajan lupa.
Mahla säilyy pakasteena
TARVITSET mahlan keruuta varten pullon tai astian, sekä letkun. Poralla porataan puun alaosaan pienesti yläviistoon osoittava reikä, johon letkun pää asetetaan. Voit myös leikata oksaan viillon ja kiinnittää narulla pullon oksaan roikkumaan, onnistuu se niinkin. Pullon/astian suuta voi halutessaan hieman suojata, jos haluaa varmistua, ettei juomaan eksy roskia tai ötököitä.
Mahla säilyy jääkaapissa vain pari päivää, joten se kannattaa nauttia pian. Useamman päivän kaapissa seissyttä mahlaa ei kuitenkaan kannata kaataa pois, vaan se kannattaa käyttää kukkien kasteluvetenä.
Jos mahlaa tulee enemmän kuin ehdit sitä juoda, pakasta sitä sopivan kokoisissa pulloissa tai vaikkapa pienissä minigrip-pusseissa. Mahla säilyy pakastettuna noin vuoden.
Voit keittää mahlasta kahvit tai käyttää sitä leivontaan. Joidenkin olen kuullut käyttävän mahlaa ulkoisesti myös kasvojen puhdistukseen tai hiuksien pesuun hiuksia vahvistaakseen.
