AINA kun Vimpelissä julkinen rakennus vaatii korjaustoimia, kohdistetaan siihen välittömästi mustamaalauskampanja. Äänekkäimmät trollit ovat yleensä niitä, joiden oma kokemus rakennusalalta perustuu tapettien valintaan. Näiden seurauksena korjauskelpoinen rakennus yleensä hylätään, ja aletaan suunnittelemaan kustannuksista piittaamatta uutta.
Sisäilmaongelmista kärsineen Aapiskujan koulun korjaus olisi kustannusarvion mukaan tehtävissä muutamalla sadalla tuhannella eurolla, mutta tekosyiden varjolla vain uusi kelpaa, ja voihan se muutamien mielestä olla hienoa kun pääsee naapurikuntia nokittelemaan uudella rakennuksella.
Kunnallisten virka- ja luottamusmiesten tehtäviin kuuluu muun muassa pitää talous kestävällä pohjalla. Useimmat eivät ymmärrä vastuitaan, eikä ylisuuren velkarahan määrää hahmoteta. Tuoreessa muistissa on talouden kriisiytyminen 2010- luvulla, mutta siitä ei näköjään ole opittu mitään.
Vimpelin on vallannut koulujen rakentamisbuumi, vaikka sekä oppilaat että veronmaksajat käyvät vähiin. Kouluneliöitä on juhlavasti yli hehtaari, ja lisää kaavaillaan niin sanotulle Lehtolan tontille vähintäänkin seitsemällä miljoonalla. Uusimmasta yli miljoonan maksaneesta Rantakylän koulusta on tuskin maali kuivunut.
Kyselyni perusteella kuntalaisten innostus uutta hybridikouluamme kohtaan on erittäin laimeaa. Aapiskujan koulun korjaus onkin miljoonia halvempi kuin uuden tekeminen. Kuntamme velkataakka tulee nousemaan yli 22 miljoonaan euroon, jos uudiskohteet toteutetaan.
Koska kuntastrategiassa poseeraamme avoimuudella, voimme vaikkapa järjestää avointen ovien päivän Aapiskujan koululla. Tuolloin halukkaat pääsevät tutustumaan sen hyväkuntoisiin tiloihin, ja alkavat uskomaan tosiasioihin somepotaskan sijaan. Mikään tutkittuun tietoon perustuva seikka ei ole tämän jykevän kivilinnamme korjauksen esteenä.
Jukka-Pekka Uusitupa
Vimpeli
