Pelastuspäällikkö Jani Välimaa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta tutki opinnäytetyössään kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin liittyviä tulipaloja vuosina 2017–2021. Määrällisesti eniten kiinteän polttoaineen lämpökeskusiin liittyviä hälytyksiä Suomessa oli tutkimusjaksolla Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella, yhteensä 127. Tutkimuksen mukaan kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin liittyviä rakennuspaloja syttyy eniten huhti- ja toukokuussa. Myös rakennuspalovaarojen määrähuippu osuu kevätkuukausille.
Tutkimusjoukossa oli kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmiin liittyneitä hälytystehtäviä 603 kappaletta, ja niistä 341:ssä eli 52 prosentissa oli tunnistettu takatuli-ilmiö. Vapaana tekstinä selosteelle oli kirjattu takapaloon liittyvä arvio tapahtumaketjusta tai arvio syttymissyystä.
–Tutkimuksen perusteella rakkaalla lapsella on kuitenkin monta nimeä kuten takatuli, takapalo, takapotku ja jopa ruotsinkielisiä kuvauksia oli käytetty kuten bagslag, eikä kaikilta selosteilta välttämättä voitu tunnistaa takapaloon viittaavaa kirjausta, kertoo Välimaa.
Takatuli on seurausta ensisijaisesta palon aiheuttajasta
Hän muistuttaa, että takatuli ilmiönä ei yksin aiheuta rakennuspaloja, vaan takapalo on tosiasiallisesti yleensä aina seurausta jostain ensisijaisesta aiheuttajasta. Monesti takatulen aiheuttamaa rakennuspalo on aiheutunut tosiasiallisesti ihmisen toimenpiteistä tai niiden puutteesta.
–Takatuli ja siitä aiheutuva rakennuspalo voi olla seurausta huollon laiminlyönnistä (nuohouksen puute) tai esimerkiksi tiiviin polttoainesäiliön kannen jättämisestä auki. Takapalo voi edetä vahinkoja aiheuttavaksi rakennuspaloksi myös silloin, jos takapalon estämiseksi asennetut sammutuslaitteistot eivät toimi kunnossapidon puutteista johtuen, toteaa Välimaa.
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksiin liittyen takatuli ei kuitenkaan ole ainut rakennuspaloon liittyvä syttymissyy, vaan syynä voi olla myös esimerkiksi savupiipusta lentävät kipinät, tuhkanpoistoon liittyvät puutteet tai savuhormin läpivientiin liittyvät puutteet.
Huomiota paloturvallisuuden parantamiseksi – miten tulipalo olisi ollut ehkäistävissä?
Rakennuspalojen yhteydessä pelastustoiminnan johtaja joutuu täyttämään rakennusselosteelle omat huomionsa paloturvallisuuden parantamiseksi. Tutkimusjoukossa oli 251 rakennuspaloa, joista peräti 204:ään eli 81 prosenttiin oli kirjattu havainto juuri kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuuden parantamiseksi.
Tässä muutamia poimintoja kirjatuista havainnoista: ”Tuhkaruuvin läpivienti eristettävä paremmin.” ”Runkotolpan etäisyys hakeruuvista ei täyttänyt suojaetäisyyksiä.” ”Stokerin siirtoputkeen tulee asentaa sammutusjärjestelmä.” ”Takapalon suojalaitteiston venttiilit pidettävä auki.” ”Lämmitysjärjestelmän huolto ja sen sammutusjärjestelmän huolto.” ”Takapalosuojien vesihanat olivat kiinni. Takapalosuojien toiminta olisi mahdollisesti voinut pysäyttää takapalon.” ”Tuhka-astian ympäristö hyvä pitää puhtaana ja palamattomana alustana. Myös tuhkan käsittelyyn hyvä kiinnittää huomiota.” ”Takapalosuojat tulee pitää paikallaan.” ”Jos kattilassa olisi ollut toimintahäiriöstä ilmoittava järjestelmä, olisi palo havaittu aikaisemmin.”
Kirjatuista havainnoista saa hyviä ohjeita paloturvallisuuden edistämiseen.
–Olemmekin yhteistyössä LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan kanssa toteuttamassa kiinteän polttoaineen lämpökeskuksille turvallisuusoppaan, jossa annetaan ihan käytännön tasolla neuvoja, miten toimimalla paloriski pienenee, kertoo Välimaa.
Lisää turvallisuutta maatiloille
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on korvannut vuosien 2017–2022 aikana lähes 250 maatilapalovahinkoa. Suurvahingoilta on viime vuosina pääosin vältytty.
–Nopea ja onnistunut alkusammutus maatilayrittäjän toimesta, sekä palokunnan nopea saapuminen paikalle ovat monessa tapauksessa rajoittaneet vahingon määrää, kertoo LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan kehitysjohtaja Pekka Puotinen.
Maatilojen palovahinkojen yleisimmät syyt löytyvät sähkölaitteista, työkoneista ja lämpökeskuksista. Haastavat olosuhteet, kuten kosteus, pöly, syövyttävät kaasut tai mekaaninen kuluminen aiheuttavat sähkölaitteille häiriöitä. Lämpökeskukset ovat Puotisen mukaan paikka, joista jopa kolmannes palovahingoista saa alkunsa.
–Lämpökeskuspaloista puhuttaessa esiintyy usein sana takapalo. Kiinteää polttoainetta käyttävien lämpökeskusten turvallisuudessa on tapahtunut parannusta, mutta edelleen silti lämpökeskukset palavat, Puotinen toteaa.
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on LähiTapiola-ryhmän suurin maatilojen vakuuttaja.
–Meillä on pitkä kokemus ja vahva osaaminen maatilojen riskienhallinnasta. Olemme myös panostaneet merkittävästi maatilojen paloturvallisuutta lisääviin asiakasetuihin ja koulutuksiin. Olemme esimerkiksi tarjonneet asiakkaillemme palokatkomerkkejä, turvasytyttimiä, mekaanisia päävirtakytkimiä, sekä järjestäneet tulityökorttikoulutuksia. Yksi merkittävä paloturvallisuutta edistävä etu asiakkaillemme on
maksuttomat sammutintarkastukset. Tänä keväänä sammutintarkastuspäiviä järjestetään 25 paikassa Etelä-Pohjanmaalla, kertoo Puotinen.
Tulipalojen ennaltaehkäisyyn on kuitenkin syytä panostaa jatkuvasti.
–Olemme lämpökeskuspalojen ennaltaehkäisyn osalta tehneet jo pidempään hyvää yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. He ovat muun muassa käyneet kouluttamassa meidän maatilaerikoistuneita myyntipäälliköitämme tunnistamaan riskejä maatiloilla. Kun asiantuntijamme käyvät maatilakäynneillä, otamme myös paloturvallisuusasiat aina puheeksi. Pääasiassa paloriskit otetaan tosissaan, ja yrittäjät ovatkin tehneet paljon hyvää työtä niiden ennaltaehkäisemiseksi, mutta silti jokainen palo on liikaa. Tämä nyt valmistunut kiinteän polttoaineen lämpökeskusten tulipaloja koskeva tutkimus antaa tärkeää tietoa, ja sen kautta pääsemme edelleen kehittämään riskienhallintatoimenpiteitämme, kertoo Puotinen.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
