–Osassa tilaisuuksista keskustelu jatkui vielä tilaisuuden päätyttyäkin. Tarkoitus oli keskeyttää tuottajien arkinen aherrus ja miettiä yhdessä keinoja, joilla pystymme edistämään maatalouden ja maaseudun elinvoimaisuutta.
Nykyisin, kun EU-tukihaku tapahtuu sähköisesti kotikoneelta, eivät maaseututoimen työntekijät tapaa tuottajia kuin erityistilanteissa. Myös viljelijöiden välinen kanssakäyminen on vähentynyt; kylien myllyillä ja kuivureilla on hiljaista, eivätkä maamiesseurat enää kokoa väkeä keskustelemaan ajankohtaisista asioista. On kaivattu mahdollisuutta jakaa ajatuksia ja suunnitella tulevaa.
Tilaisuuksissa nousivatkin esille vaalien ilmastokeskustelu ja EU-politiikka, joista siirryttiin lähemmäksi paikallistason toimintaa. Yhteistyön merkitys viljelyn, koneiden ja tuotannon osalta nousi tärkeäksi. Myös seudulla tuotettavien hyödykkeiden jatkojalostus herätti keskustelua.
–Ykkösaiheeksi nousi biokaasutuotanto, josta toivottiin ratkaisua energia- ja lannoitetuotantoon.
Viljelijät olivat huolissaan siitä, että ilmastokeskustelussa heistä on leivottu rikollisia, sanoi Kuoppala.
–Kuitenkin nurmi sitoo hiiltä paremmin kuin metsä.
Todellisuutta tiloilta voitaisiin nostaa esille esittelemällä julkisesti omaa tilaa ja tekemistä kutsumalla tutustumaan tilalle ja kertomalla kuulumisista somessa.
– Tuotannon esittely pyritään saamaan käyntiin mahdollisimman pian, joten vapaaehtoisten tilojen kartoitus on käynnistetty.
Maanviljelijöitä kiinnostavat myös toisten tilojen käytännöt ja ratkaisut.
TILUSJÄRJESTELYITÄ, joita on jo tehty Vimpelissä ja Alajärvellä, toivottiin lähes koko alueelle. Koska yhteistoiminta-alueen lohkokoot ovat keskimäärin pieniä, Vimpelissä 2,5 hehtaaria, Alajärvellä noin kaksi ja Soinissa alle kahden, järjestelyillä voidaan hyödyntää paremmin isoja koneita ja vähentää ajamista.
–Esimerkiksi Sievissä erään tilan 150 hehtaarin pellot olivat ennen tilusjärjestelyitä 53 lohkossa ja tilalla ajettiin kasvukauden aikana yhtä pitkästi kuin Sievistä Pariisiin, mainitsi Kuoppala toimintamallin eduista.
Alkukesästä on suunniteltu järjestettävän aiheesta kertovia tilaisuuksia yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.
YKSI yhteistyön muoto voisi olla myös yhteisnavetta, jossa esimerkiksi kolmen tilan lehmät olisivat samassa navetassa.
–Meillä on pulaa alle nelikymppisistä jatkajista, eikä yksin aleta investoimaan. Keski-ikä on 55, ja jos silloin ei ole jatkajaa selvillä, alkaa tuottaja usein jäähdytellä.
Yhteisnavetta lisäisi tuottajan vapaa-aikaa, kun eläinten hoidossa voisi vuorotella. Myös koneyhteistyön ja urakoinnin järkeistämisessä on mahdollisuuksia.
–Emme voi muuttaa EU-politiikkaa, mutta voidaan järkeistää omaa toimintaa, jolloin viivan alle jää enemmän, Kuoppala muistutti.
Maataloustoimen järjestämiä tuottajien tapaamisia aiotaan jatkaa tuotantoalakohtaisesti.
