Paavo Sillanpää (2003) aloitti jääkiekon puolitoista vuotta sitten, kun hinku lajin pariin kasvoi suureksi. Aiempaa kokemusta lajista oli lähinnä koulun liikuntatunneilta, mutta urheilullinen nuorukainen ei antanut sen hidastaa:
–Sitä haluaa kehittyä.
Vaikka luistelu oli oman kertomansa mukaan aluksi hataraa, hän tunsi olleensa tervetullut joukkueeseen. Hyökkääjänä pelaava Sillanpää nimeää tavoitteekseen lajissa kehittymisen. Jääkiekossa kiehtovat vauhti, lajissa eteenpäin meneminen ja peli-ilo.
C-junioreiden Suomi-sarjan karsinnassa hän oli pistepörssin kakkonen tehtyään 10 pelissä 24 maalia ja 28 syöttöä. Edustus-joukkueen paidassa hän pelasi runkosarjassa kahdeksan peliä, joissa syntyi viisi maalia ja kolme syöttöä. Pudotuspeleissä pelatuissa neljässä ottelussa hän teki tehot 1+1.
–Sitä kautta kehittyy, kun pääsee pelaamaan kovia pelejä ja isoja miehiä vastaan.
–Olen nähnyt Paavon ensimmäisen kerran kuudesluokkalaisena lammikkolätkässä. Katsottiin, että kuka tuo on ja tuo jätkä pitäisi saada jäähallille, muisteli Ari Niemenaho.
Sillanpää kiittelee, että JPK:ssa on hyvä meininki päällä.
–Hyvään suuntaan ollaan menossa: on tulossa isoja muutoksia tulossa valmennuksen puolelle.
VIITISEN vuotta jääkiekkoa harrastanut Niko Lehtola (2001) palasi lajin pariin parin vuoden tauon jälkeen kesken Suomi-sarjan karsintojen. Paluuseen houkuttelivat sekä kaverit että halu liikkua ja pelata. Luistin liikkui tauosta huolimatta hyvin: hän teki peleissä pisteet 15+12.
–Yritän tsempata mahdollisimman paljon ja pelata joukkueelle, Lehtola arvioi pelaajaluonnettaan.
–Olen ollut matkassa ensimmäisistä jäistä alkaen, ja tämä poika on synnynnäinen maalintekijä, kehui Petri Koskenmäki.
Sillanpää ja Lehtola ovat niitä nuoria, joihin JPK haluaa panostaa: nuorissa on myös aikuiskiekon tulevaisuus.
