Lasten ja nuorten älylaitteiden käytön ongelmat ovat nousseet otsikoihin. Suomessa käytetään digilaitteita ehkä eniten maailmassa, mikä on mielestäni varovaisuusperiaatteen laiminlyöntiä. Lasten ja nuorten älylaitteiden käyttö on ollut lähes rajatonta, mutta ei suinkaan riskitöntä. Mielenterveysongelmat ja tarkkaavaisuushäiriö (ADHD) ovat nyt huimassa kasvussa. Unen laatu ja keskittymiskyky heikkenevät teineillä, mikä vaikuttaa myös oppimiseen. Luovutimmeko lasten ja nuorten ajankäytön hallinnan liiankin helposti digifirmoille?
Digivalistus uudeksi oppiaineeksi
Digivalistus voisi olla koulujen uusi oppiaine. Nuoria opastettaisiin laitteiden turvallisempaan käyttöön, keskiössä kiinteä kaapeliteknologia, jonka kautta saisi internetyhteyden lisäksi myös lankapuhelinta vastaavan VoiP-puhelimen. Sillä voisi soittaa kavereille silloin, kun juttua on vähän enemmän. Monia älylaitteitakin voi käyttää kytkettynä kiinteään verkkoon ethernet-kaapelilla. Kun laite on lentotilassa, se säteilee merkittävästi vähemmän kuin mobiilidatan ollessa päällä. Lentotilassa olevalla älypuhelimella voi myös kuunnella musiikkia, se toimii laskimena, herätyskellona ja kamerana sekä sillä voi pelata joitakin pelejä. Älylaitteita tulisi käyttää langattomasti vain satunnaisessa viestinnässä. Niitä ei pitäisi säilyttää kehon lähellä taskussa tai rintaliiveissä, kuten nyt on usein tapana. Kännykkäpuhelut pitäisi soittaa vain hyvällä kuuluvuusalueella, lyhyesti ja kuulokkeita käyttäen. Kännykkäparkit pitäisi ottaa käyttöön kodeissa ja kouluissa. Näin etäisyys laitteisiin alkaisi nuorten mielissäkin kasvaa, syntyisi tilaa kohtaamisille, kirjoille, käsitöille ja kuntosaleille.
Lapset ovat aikuisia herkempiä
Lasten erityinen herkkyys on painava argumentti. Riippuvuus laitteista on vain osa kuvaa. On tunnettua, että lapset ovat aikuisia haavoittuvampia monille ympäristöfaktoreille kuten kemikaaleille, raskasmetalleille, UV-säteilylle ja lääkeaineille. Miksi ei myös mobiilisäteilylle? Tiedetään, että jo sikiöaikainen altistuminen lisää tarkkaavaisuushäiriön (ADHD) riskiä sekä heikentää motorisia taitoja. Raskaana olevien naisten ei pitäisikään säilyttää älylaitteita kehoaan vasten. Myös tulevia äitejä olisi hyvä valistaa asioista jo neuvoloissa.
Edellä kuvattujen haasteiden valossa turvallisemman teknologian tuominen lasten ja nuorten ympäristöihin on merkittävin keino rajoittaa laitteiden käyttöä ja langattomille verkoille altistumista. Onkin myönteistä, että jotkut yksittäiset koulut ovat heränneet asiassa, mikä on myös rauhoittanut opetusta. Älylaitteiden käyttöä oppimisympäristöissä ja vapaa-ajalla on rajoitettu myös esimerkiksi Ruotsissa, Belgiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä ja Kyproksella. Miksi ei myös meillä? Lääkäri Silja Kosola on heittänyt ilmaan ehdotuksen kännykävapaasta koulusta. Muutoksen täytyy olla mahdollinen, kun turvallisuudesta on kysymys. Olemmehan ottaneet aikanaan käyttöön myös pyöräilykypärät ja autojen turvavyöt.
Erja Tamminen
Lisää mielipiteitä
