EVIJÄRVEN kirkkoneuvosto kokousti torstai-iltana seurakuntatalon kohtalosta. Sitä ei kannata korjata, ja se poistettiin käytöstä. Mahdollisen uuden seurakuntatalon rakentamisesta päätettäneen kesällä.
Seurakuntatalon sisäilmaongelmien pääsyyllinen on valesokkeli, joita suosittiin 1970-luvulla, kun Evijärven seurakuntatalo rakennettiin. Valesokkelirakenteessa tuuletus ei toimi, ja ulkoseinään kertyy vuosien varrella kosteutta, jonka myötä mikrobit saavat suotuisat olosuhteet. Mikrobeista pahin on sädesieni, jota löytyy kaikista ulkoseinistä. Tarkemmin tutkimusraportin tuloksista kerrottiin Järviseudun Sanomien numerossa 12/2019.
Kirkkoneuvosto päätti torstai-iltana kiinteistötoimikunnan esityksen mukaisesti, ettei seurakuntataloa kannata korjata, ja että se poistetaan kokonaan käytöstä.
–Seurakuntataloa ei kannata korjata, koska kosteusvauriot ovat niin pahoja. Arvion mukaan kunnostamiseen uppoaisi ainakin 700–800 000 euroa, mutta on olemassa suuri riski, että vaikka kaikki villat otettaisiin pois ja lattiat uusittaisiin, sädesieni kuitenkin uusiutuisi muutamien vuosien päästä, jolloin korjaustyö menisi hukkaan, kirkkoherra Aki Paavola kertoo.
Paavolan mukaan vanha nyrkkisääntö on, että vanhan korjaus voi maksaa jopa 80 prosenttia uudisrakentamisen hinnasta.
–Sen 20 prosentin takia ei kannata ottaa riskiä säästämällä. Kun pistetään enemmän likoon ja tehdään kokonaan uusi, poistetaan riskit siitä, että ongelmat uusiutuisivat.
VIELÄ ei kuitenkaan ole päätetty muuta kuin että vanhaa seurakuntataloa ei kannata korjata. Ei siis ole päätetty, pysytäänkö vuokralla vai rakennetaanko oma, uusi seurakuntatalo.
Koska kyseessä on iso ja vaikea asia, siinä edetään Paavolan mukaan nyt pala kerrallaan. Seuraavaksi kiinteistötoimikunta rupeaa selvittämään oman, nykyistä pienemmän rakennuksen kustannuksia.
–Ajatuksena on, että se olisi omalla tontilla ja sopivalla etäisyydellä kirkosta. Selvästi sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden keskuudessa oman rakentaminen on saanut enemmän kannatusta, joten se on todennäköisesti ykkösvaihtoehto.
Nykyisen seurakuntatalon kokoisen, 709-neliöisen uudisrakennuksen hintalappu voi olla jopa 2,4 miljoonaa euroa, mutta kirkkoneuvosto teki periaatepäätöksen, että jos uusi seurakuntatalo rakennetaan, siitä tulee nykyistä selvästi pienempi.
–Emme tarvitse yhtä isoa. Mutta mikä se todellinen tilantarve on, sitä ruvetaan nyt selvittämään. Palapelin palaset ovat vielä pahasti auki.
Seurakunnan taloudellinen tilanne ei ole hyvä.
–Ei meillä sellaisia säästövaroja ole, eli jos otetaan laina, joudutaan ottamaan aika iso, miljoonaluokan laina. 20–25 vuotta alkaa nykyään olla maksimilaina-aika, eli kyllä siitä pitkä taloudellinen taakka tulee, jos rakennetaan. Siinä on vielä todella paljon miettimistä.
Aikatauluista ei päätetty vielä mitään, mutta kesäkuussa on kirkkovaltuuston kokous, jossa rakentamisesta saatetaan jo päättää.
–Kesään mennessä yritetään saada aikaan päätös, rakennetaanko vai eikö. Meidän ajatuksena on, että kokoamme työntekijät ja luottamushenkilöt ideariiheen, jossa kuullaan kaikkia, jotka sitä taloa käyttävät. Että suunnitteluvaiheessa voidaan huomioida kaikkien tarpeet, eikä tule sellaista tilannetta, että sitten kun rakennus on jo valmis, joku huomaakin, että eihän täällä ole sitä ja sitä, mitä hän olisi tarvinnut.
LAPSI- ja nuorisotyö on toiminut omakotitalossa Kirkkorinteentie 11:ssä nyt kolmatta viikkoa.
–Jouduttiin odottamaan jopa neljä viikkoa joidenkin lasten huonekalujen valmistumista tehtaalla. Vanhat jouduttiin jättämään seurakuntatalolle. Mikrobit ovat voineet imeytyä niiden pintoihin, eikä niitä pystytty puhdistamaan.
Talossa on 120 neliötä.
–Päiväkerhot ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja lapset ovat ottaneet paikan hyvin vastaan, mutta talo alkaa olla täynnä. Juuri ja juuri mahdutaan. Siellä on ollut myös yksi nuortenilta ja perhekerhossa oli hyvin väkeä.
Kirkkoherranvirasto, diakoniatoimisto, kokoustilat ja työntekijöiden toimitilat lähtivät pois seurakuntatalolta 18.2. Ne ovat olleet 25.2. alkaen entisessä Pop-pankissa Kauppatie 1:ssä, jota alettiin laittaa käyttövalmiiksi heti tutkimustulosten valmistuttua.
–Kyllä siellä vieläkin sisustamista on, mutta ollaan hankittu verhot, tarvittavat huonekalut ja muut. Suurin työ oli siinä, että saatiin tietoliikennehommat, Kirkkoverkko ja monistuskone, kuntoon. Niissä meni maaliskuun alkuun asti.
Yhden ongelman muodostavat vanhat kirkonkirjat.
–Pitää vielä soitella kapituliin ja kysyä, että jos me päätetään purkaa seurakuntatalo, voidaanko jättää varasto vanhoille kirkonkirjoille. Niitä ei voida siirtää uusiin tiloihin, sillä vaikka niitä on säilytetty betoniholvissa, nekin ovat saastuneet sisäilman takia. Tai jos ne siirretään uusiin tiloihin, siellä pitää olla niille sellainen varastotila, jossa ei muuten käydä.
