KUNTALIITOKSET ovat puhuttaneet aina kuntalaisia ja niistä puhuttaessa tunteet nousevat pinnalle. Järviseudulla kuntaliitoksia on tapahtunut lähimenneisyydessä kaksin kappalein, kun Lehtimäki liittyi Alajärveen 1.1.2009 ja Kortesjärvi Kauhavaan, samoin kuin Härmät.
Vuonna 2009 toteutetuissa 32 kuntaliitoksessa oli mukana 99 kuntaa ja kuntien määrä väheni 67:llä kaikkiaan. Kyseessä oli Valtioneuvoston hanke. Se käynnisti keväällä 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, miten kuntapalveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus voidaan turvata tulevaisuudessa. Hallituspuolueet olivat sopineet kesällä 2006 kuntaremonttia ohjaavasta puitelaista, joka rohkaisisi kuntia liitoksiin, muttei pakottanut. Se velvoitti kuntia muodostamaan riittävän vahvoja palvelualueita vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista.
Asia palautui mieleen muistellessani vuotta 2009 ja silloin perustettua Alajärven, Soinin ja Vimpelin yhteistoiminta-aluetta, jossa oli yhteiset lautakunnat. Puhuttiin tilaaja-tuottaja-mallista. Olipa siinä ihmettelemistä tuoreella valtuutetulla kerrakseen. Näillä toimilla oli saatu niin sanottu EXIT-kortti, jolla voitiin jatkaa toimintaa itsenäisinä kuntina, mutta yhteisissä systeemeissä. Homma oli semmoinen himmeli, että monesti tuli mietittyä: kone käy, vaan ohjaako kukaan?
Se siitä, yhteistoiminta-alue koki exituksen 2016 lopussa ja palattiin omiin kuvioihin. Vielä jälkikäteenkin mietin tuota kuviota kaikkine himmeleineen, verrokiksi otin Lapuan, joka ei tehnyt tuolloin mitään. Eikä sille (Lapualle) tullut mitään seuraamuksia, ei tullut kuumaa kiveä saati risukarhia.
Järviseudun Sanomat 1973 uutisoitua
Palataan takaisin kuntaliitoksiin. Selailin uutisia vuosien takaa ja kuinka ollakaan, 50 vuotta sitten asia oli tapetilla Järviseudulla. Sisäasiainministeriö oli lähestynyt kuntia kirjeellään 16.1.1973 (No: 293/211/73) ja kuntauudistus oli kuuma asia, jonka vuoksi kunnat joutuvat tämän tästä antamaan asian tiimoilta lausuntoja päättäville elimille valtionhallintoon. Selattaessa vanhoja pöytäkirjoja ja uutisia tapetilla olivat Kortesjärven, Evijärven, Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven liitoskuviot. Kukin kunta pyrki lausunnoillaan antamaan mahdollisimman myönteisen kuvat kunnastaan ja sen toiminnasta. Huomattakoon että Alajärvi oli vielä tuolloin kuntana, kaupungiksi se tuli vasta 1986.
Kortesjärven kunnan lausunnossa mainitaan asiasta seuraavasti: ”Sitävastoin suunnitelmat, joissa Kortesjärvi on edellytetty liitettäväksi Evijärveen, joka muodostaisi yhdessä Lappajärven ja Vimpelin kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen, on täysin vailla todellisuuspohjaa, koska Evijärvi kuuluu alueellisesti ja väestöllisesti Järviseudun alueeseen, joka sinänsä muodostaa oman alueellisen kokonaisuuden ja omaa sellaisen riittävän väestöpohjan yhteistoiminta-alueena.” Lopuksi Kortesjärven kunnanvaltuusto vastustaa kirjelmässään jyrkästi kunnan lakkauttamista ja yhdistämistä tarkoittavia suunnitelmia ja vaatii, että Kortesjärven kunta on säilytettävä itsenäisenä. Mainittakoon, että Kortesjärven kunnanvaltuusto jätti kirjelmässään oven kuitenkin auki Kauhavan ja Härmien suuntaan, mikäli pakko oli edessä.
Alajärvi antaa lausunnossaan ymmärtää heti ensiriveillä, että Alajärven kunta on säilytettävä itsenäisenä. Yleisesti ottaen Alajärven kunnanhallitus oli sitä mieltä, että pienillekin kunnille on mahdollisuus toimia itsenäisinä. Alajärven kunnanhallituksen mukaisesti Evijärvi ja Kortesjärvi olisi liitettävä Kauhavan kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen. Kansanterveystyön edistämiseksi oli suotavaa, että yhteistoiminta-alueena olisivat Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Lisäksi mainitaan, että Alajärven terveyskeskuksen palvelua käyttää hyväkseen myös Lehtimäen, Soinin ja Vimpelin kuntalaiset; kiitos hyvien kulkuyhteyksien [sic! kirj.huom.]
Evijärven kunnanvaltuusto on lausunut asiaan hyvinkin napakasti ja lyhytsanaisesti. Korostaen kuntien yhteistoimintaa kansanterveystyön saralla, perusteluina oli riittävän väestöpohjan aikaan saaminen. Lausunnossaan kunnanvaltuusto otti myös kantaa valtionhallinon palvelujen ja koulutuksen takaamiseen Järviseudulla. Valtuusto on myönteinen yhteistoiminta-alueeseen, jonka muodostavat Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli itsenäisinä kuntina ja alueen keskuspaikka jätettäisiin määräämättä.
Lappajärvellä kunnanvaltuuston lausunnon keskeisimmät kohdat olivat: Mahdollisen yhteistoiminta-alueen olisi myöhemmässä vaiheessa oltava yhdistettävissä yhdeksi kunnaksi, mikäli kunnat sitä haluavat. Alajärvi, joka jo kokonsa puolesta selviää yksin, soveltuu jatkamaan omana kuntana. Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin olisi muodostettava yhteistoiminta-alue itsenäisinä kuntina ja keskuspaikkana olisi Lappajärvi. Lausunnossa otettiin myöskin kantaa kulkuyhteyksistä Evijärven ja Kauhavan suuntaan.
Vimpelin kunta lausunnossaan pyöritti Evijärvi-Kortesjärvi liitosta ja kuinka näiden kahden kunnan yhteistoiminta on ollut kitkatonta. Myös koulutoimintaa lukio-opetuksen osalta lausunnossa sivuttiin. Vimpelin kunta totesi myös Evijärven olevan nykyisin huomattava julkisten palvelujen keskus. Kortesjärven kunta olisi mielekästä liittää Evijärveen juuri noiden ennemmin mainittujen palvelujen takia. Kuntauudistus olisi kuitenkin toteutettava vapaaehtoisesti. Loppukaneettina Vimpelin kunta lausui, että kansanterveystyön alalla paras ratkaisu olisi se, että laajentuva Evijärvi muodostaisi terveyskeskuksen Lappajärven kanssa ja Vimpeli Alajärven kanssa.
Kovaa kuntarulettia käytiin jo 50 vuotta sitten ja aikaa sekä voimavaroja panostettiin lausuntojen antamiseen valtionhallinnolle.
SILLOISEN Vaasan läänin seutukaavaliiton hallituksen kanta oli 3.3.1973, että Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli muodostaisivat yhteistoiminta-alueen, jonka keskuspaikkana olisi Lappajärven kirkonkylä. Toisen alueen muodostaisivat Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä ja Alahärmä. Alajärvi jatkaisi omana kuntana.
Maakuntaliiton hallitus painotti lausunnossaan kuntien itsenäisyyttä Alahärmän, Ylihärmän, Evijärven ja Kortesjärven kuntien osalta. Lisäksi se painotti yhteyttä maakuntakeskus Seinäjokeen.
Vuonna 1900 Suomessa oli 510 kuntaa ja vuoteen 2020 mennessä lukumäärä on supistunut 310 kuntaan. Osaltaan supistumiseen on vaikuttaneet alueiden luovutukset silloiselle Neuvostoliitolle, mutta myös yhdistymiset. Järviseudulla yhdistymisiä on ollut vain Kortesjärven ja Lehtimäen osalta.
Palvelut vähenivät, mutta elämä jatkuu
TOIMITTAJAMME kävi kyselemässä tuntoja kuntaliitoksesta Kortesjärvellä 2023. Ohessa muutamia anonyymejä kommentteja.
–Kuntaliitoksessa on ollut ja on edelleen paljon mahdollisuuksia. Jotain paranneltavaakin tietysti aina löytyy, esimerkiksi lääkäripalveluja olen kuullut kaivattavan.
–Palveluita on kadonnut keskustasta ja lääkäripalveluiden puuttuminen on huono asia. Kaikki palvelut on keskitetty Kauhavalle.
–Muistan, että kuntaliitoksessa pelotti se, katoaako Kortesjärvi kokonaan kartalta ja huomioidaanko kaikkia kunnan osia samanarvoisesti. Näkyvin muutos on, että kunnantalon palvelut ja lääkäröinti on keskitetty Kauhavan keskustaan. Se on vanhempaa väestöä murehduttanut.
–Olen ollut tyytyväinen uuteen hyvinvointikeskukseen, lapsilla on harrastuksia joka kaupunginosassa, eikä välimatkat ole mahdottomia.
–Täällä Kortesjärvellä on vitsailtu, että ei mitään hätää nyt, kun kaikki ollaan yhtä suurta Kortesjärveä.
