LAKI potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimettynä potilasasiamies.
Kaksineuvoisen potilasasiamies Pirjo Heino kertoo, että ihmisten on hyvä tietää mahdollisuuksistaan ja oikeuksistaan toimia silloin, kun he ovat hoitoon tyytymättömiä.
Potilasasiamies neuvoo potilasta, lähiomaista tai hänen edustajaansa esimerkiksi tiedonsaantia ja itsemääräämisoikeutta koskevissa kysymyksissä.
–Potilaan ollessa tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun ensisijainen yhteydenottopaikka on hoitanut yksikkö, jossa asiasta tulee keskustella, Heino kertoo. –Jos potilas kaipaa ohjausta kirjallisen muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen teossa tai on muuten epätietoinen valitusmahdollisuuksistaan, hän voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen.
HEINO sai viime vuoden aikana yhteensä 58 yhteydenottoa, joista uusintayhteydenottoja oli 12.
Yleisimmin ne koskivat hoitoa ja menettelyä (36 kappaletta), potilasvahinkoepäilyä (14), kohtelua (13) ja hoitoon pääsyä (8). Loput koskivat potilasasiakirjoja, tiedonsaantia, itsemääräämisoikeutta, muita vahinkoja ja erittelemättömiä syitä.
Palveluittain yhteydenotot kohdistuivat eniten vastaanottotoimintaan (24 kappaletta) ja sairaalaosastohoitoon (10). Muista palveluista yhteydenotot koskivat erikoissairaanhoitoa (12), suun terveydenhuoltoa (4) ja muita palveluita, jotka olivat enimmäkseen terveydenhuollon ulkopuolisia (5). Tehostettua palveluasumista koski kaksi yhteydenottoa, neuvolaa ja fysiatriaa kumpaakin yksi. Kotihoitoa koskevia yhteydenottoja ei tullut.
–Luvut eivät ole suuria ottaen huomioon, että potilasasiamiestoiminta kattaa kaikki terveydenhuollon palvelut ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan, ei vain lääkärien. Eli käyntejähän on kymmeniätuhansia eri palveluissa vuosittain. Yllättävänkin vakio yhteydenottojen määrä on vuosittain ollut.
Yhteydenottojen perusteella Heino on muun muassa antanut neuvontaa ja ohjausta (40 tapausta) ja auttanut muistutuksen (6), potilasvahinkoilmoituksen. vastineen tai korvaushakemuksen (8) tai kantelun (3) tekemisessä. Sovitteluja tai selvittelyjä oli vuoden aikana yhdeksän.
Heino kuitenkin lisää, että luvut sisältävät vain hänelle tulleet yhteydenotot ja toimenpiteet.
–Osa asioista menee suoraan johtavalle ylilääkärille, kun asiakkaat tietävät, kuinka toimivat ja tekevät esimerkiksi muistutuksen itse. Samoin osa asiakkaista täyttää myös potilasvahinkoilmoituksen omatoimisesti ilman, että ottavat yhteyttä minuun lainkaan.
HEINO kertoo, että kun potilas tai omainen ottaa yhteyttä, useimmiten hän on tyytymätön johonkin asiaan, esimerkiksi hoitoon pääsyyn, tiedonsaantiin, hoidon laatuun, menettelyyn tai kohteluun.
–Yhteydenottojen syyt ja sisällöt ovat keskenään yhtä erilaisia kuin potilaatkin. Niissä ei tule esille mitään tiettyjä syitä, jotka olisivat tyypillisiä erityisesti Kaksineuvoiselle. Yhteydenottoja hoidon laadusta tulee esimerkiksi, jos potilas tai omainen kokee, että potilasta ei ole tutkittu riittävästi, tai jos hoidosta ja/tai lääkityksestä on potilaalla eri näkemys kuin lääkärillä. Potilaan kohtelu voi nousta esille esimerkiksi, jos asiakas kokee, että hän ei ole tullut kuulluksi tai on kokenut henkilökunnan liian kiireiseksi. Näiden tilanteiden välttämiseksi potilaiden rauhallinen kohtaaminen on aina tärkeää.
Heino korostaa, että vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun potilas sai tietää vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä.
–Potilasvakuutuskeskus ratkaisee potilasvahinkolain perusteella, onko potilaalle aiheutunut potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko. Joskus tulee vielä esille tilanteita, että potilas tai omainen ei ole tiennyt tästä oikeudesta, vaan asia on ehtinyt mennä vanhaksi.
–Kantelun tekemisen määräaika aluehallintovirastolle tai Valviralle on kaksi vuotta. Muistutuksen tekemiselle ei ole määräaikaa, mutta asia on aina helpompi selvittää, kun siitä ei ole kulunut kovin pitkää aikaa. Nopein tapa kuitenkin olisi selvittää asia saman tien palvelusta vastaavan henkilökunnan kanssa.
