EVIJÄRVEN ja Lappajärven etsivänä nuorisotyöntekijänä aloittivat vuoden alusta Anna-Maija Kuusela ja Mirjami Hauta.
Etsivän nuorisotyön kohderyhmää ovat 15–29-vuotiaat. Kuuselan toimistoon Evijärven kunnantalolla ja Lappajärven virastotalolla ohjautui tammikuun aikana seitsemän nuorta. Hän on toiminut heidän asianajajanaan virastoviidakossa, auttanut koulun rästitehtävissä ja opettanut asunto- ja raha-asioissa.
–Ensin nuoret ohjautuvat meille viranomaisten ja oppilaitosten ottaessa yhteyttä meihin, mutta mitä kauemmin olet ollut etsivänä, sitä helpompaa nuorille on ottaa itse yhteyttä, kun he tuntevat kasvosi ja työmuodon.
Sen lisäksi hän jalkautuu säännöllisesti kouluille ja muihin paikkoihin ottamaan selvää nuorten ilon- ja murheenaiheista.
Kuusela on aiemmin työskennellyt etsivässä nuorisotyössä Keski-Suomessa kuutisen vuotta. Hän tietää, kuinka tärkeää on synnyttää luottamus kasvokkain ja kaikessa rauhassa. Joskus etsivä nuorisotyöntekijä on ainoa turvallinen aikuinen nuoren elämässä.
–Silloin nuori alkaa oikeasti puhua oikeista asioista. Se vaatii vain aikaa ja kiinnostusta nuoren kaikkiin elämän osa-alueisiin. He kyllä haistavat, jos sä et ole oikeasti kiinnostunut, ja he myös testaavat sitä.
YKSI hänen työuransa koskettavimmista hetkistä oli, kun hän sai kirjeen nuorelta, jonka kanssa hän oli tehnyt töitä useamman vuoden ajan. Tämä oli kirjoittanut käsin monta sivua tuntemuksiaan.
–Hän oli kokenut, että mä en koskaan luovuttanut hänen kanssaan, vaikka muut tahot olivat jo luovuttaneet. Vaikka kaikki meni hänen elämässään aina uudelleen pieleen, aina me vaan mentiin eteenpäin ja yritettiin.
Tänä päivänä kirjeen kirjoittaja on raitis, ja hän on löytänyt asunnon. Hän käy koulua ja aikoo osallistua kokemusasiantuntijakoulutukseen. Hän ja Kuusela aikovat kirjoittaa artikkelin kokemuksistaan.
–Joskus käy näin, aina ei käy näin, Kuusela sanoo. –Jos elät 10 vuotta ihan toisenlaista elämää alamaailmoissa, sun pitää aloittaa koko elämä alusta ja rakentaa identiteetti uudestaan. Ei tarvi olla huono perhe tai huono koulutodistus, että joutuu sellaiseen tilanteeseen, vaan yksi väärä ihmissuhde, johon joudut, voi suistaa elämäsi raiteiltaan. Se on joskus ihan sattumien yhtälö.
KAUHAVAN etsivän nuorisotyöntekijä Margit Kontolan mukaan Evijärvellä ja Lappajärvellä on arviolta 14–23 nuorta, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle. Kauhavalla arvio on 95:n ja 158:n välillä.
–Todellista lukumäärää ei voida mitata millään, Kontola sanoo. –On nuoria, joita vanhemmat hoivaavat kotona, eivätkä he näy missään, elleivät he ole koulussa, työttömänä tai muun palvelun piirissä. Ja toki on niitä, jotka tietoisesti jättäytyvät palveluista pois. Näitä nuoria tulee vuosittain kuitenkin esille, mutta aina niitä tulee kuitenkin lisää.
Anna-Maija Kuusela kertoo, että pienissä kunnissa etsivän nuorisotyön haasteena ovat palvelujen etääntyminen ja muiden projektien ja hankkeiden vähyys sekä julkisen liikenteen puuttuminen.
–Ja kun asut jossain sivukylällä, sekin voi ulkopuolistaa, jos et sieltä pääse mihinkään. Ja jos olet jostain syystä jäänyt tai palannut sinne paikkakunnalle, ikätovereita ei välttämättä enää ole siellä. Se voi olla yksinäistä, mutta omat siipesi eivät silti vielä kanna lähtemään pois sieltä, tai et halua lähteä.
Hän inhoaa syrjäytyminen-sanaa.
–Mun mielestä se on tosi negatiivinen. Ehkä voitaisiin puhua syrjäyttämisestä: on rakenteita, jotka syrjäyttävät, hän sanoo. –Yhteiskunta määrittelee, että jos olet työelämän ja koulun ulkopuolella, olet syrjäytymisvaarassa. Mutta me nähdään se asia laajemmin kuin miten sitä mitataan: vaikka nuori olisi oppilaitoksessa tai saanut sen tutkinnon, tai olisi jopa työelämässä, hän saattaa olla tosi yksinäinen tai käyttää paljon päihteitä tai muuten kokea itsensä ulkopuoliseksi.
Hän lähettää terveiset aikuisille.
–Pienillä paikkakunnilla kyllä luultavasti tiedetään ne nuoret, jotka saattaisivat kaivata meidän apua. Sellaiset nuoret, jotka istuvat kotona, eivätkä käy missään. Ei muuta kuin puhelin käteen. Meiltä voi ihan kysyä, että mitä tässä tilanteessa voisin tehdä, vaikka ei nuoren nimeä sanoisikaan. Me ollaan matalan kynnyksen juttu, me ei olla viranomaisia, eikä yhteyden ottaminen meihin johda mihinkään kauheisiin tilanteisiin.
VAIKKA etsivät nuorisotyöntekijät auttavat paljon sellaisia nuoria, joiden niskaan on kasaantunut monenlaisia ongelmia, heidän puoleensa voi kääntyä myös arkisemmissa, vaikka kesätöihin, kouluhakuun ja tulevaisuuden pohtimiseen liittyvissä asioissa.
Niin pientä ongelmaa ei olekaan, etteikö etsivä kuuntelisi.
–Eräs nuori viestitti, että ei sulla sattuisi olemaan aux-piuhaa, kun mun oma meni rikki, Margit Kontola nauraa. –Olin, että viitsitkö lähettää kuvan, niin mä etsin.
FAKTA
Nuorisolain mukaan etsivälle nuorisotyölle ilmoitetaan tilanteissa, joissa nuori on vaarassa jäädä tyhjän päälle:
*Kun nuori on päättänyt perusopetuksen, mutta ei ole sijoittunut sen jälkeisiin opintoihin.
*Kun nuori keskeyttää opinnot ammattikoulussa tai lukiossa.
*Kun nuori vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta, tai jos hän keskeyttää palveluksen.
*Myös esim. te-toimisto ja Kela voivat ilmoittaa nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos arvioidaan, että nuoren tilanne ja tuen tarve sitä vaativat.
FAKTA
Ohjaamo on auki Kauhavalla maanantaisin ja Alahärmässä torstaisin.
Ohjaamosta saa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työhön, koulutukseen, arkeen ja osallisuuteen liittyen. Ohjaamo toimii yhden luukun periaatteella kokoamalla eri toimijat yhteen, eikä asioidessa tarvitse tietää, mikä on oikea taho hoitamaan asiaani tai minkä alan ammattilaiselta saisin apua.
Asiointi on maksutonta.
