Viisas poliittinen päätöksenteko, kansainvälinen yhteistyö ja uskottava puolustus ovat pitäneet Suomen erossa konflikteista. Turvallisuustilanne on kuitenkin kuluneella vuosikymmenellä heikentynyt myös Euroopassa.
–Terrorismia ei ole kyetty asein nujertamaan puhumattakaan sen kasvualustan syihin pureutumisesta kansainvälisen yhteisön ottein.
Lähi-idässä palvelleena Koskela kantaa huolta erityisesti Syyrian tilanteesta.
–Ääriaines on pakotettu tukialueiltaan pohjois-Syyriaan, jossa hallitus on käynnistänyt toimet sen tuhoamiseksi tai ajamiseksi maasta. Ainoaksi suunnaksi jää Turkki ja sitä kautta Eurooppa. Vaarana on ääriaineksen tulo länsimaihin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden varjolla, mistä seuraa lieveilmiöitä.
Rauhanturvatehtävät ovat Koskelan mukaan parasta mainosta Suomen puolustukselle, vaikka asevelvollisuusarmeija sinänsä on signaali ulkopuolelle. Lisäksi operaatiokokemuksen saaneet sotilaat ovat palattuaan entistä valmiimpia isänmaan puolustukseen ja ovat myös siviiliyhteiskunnalle arvokas resurssi.
–Näin oli valtaosin myös aikoinaan Saksaan lähteneiden jääkäreiden osalta.
Suomea nykyisin uhkaavat kriisit ovat nykyään hyvin toisenlaisia kuin 100 vuotta sitten.
–Varmistakaamme jokainen osaltamme se, että olemme yhteiskunnassamme riittävästi valmistuneita. Mielestämme tämä Tammisunnuntain juhla on yksi muoto siitä.
Koskela muistutti juhlapuheessaan Tammisunnuntain tapahtumista ja kiitti maan itsenäisyyden säilyttäneitä veteraaneja. Hän totesi kotiseutunsa, Järviseudun, ja Etelä-Pohjanmaan olleen merkittävästi vaikuttamassa vapaussodan kulkuun ja sen lopputulokseen. Siinä Vimpelin sotakoululla, Saksanniemen ratsukoululla Lappajärvellä ja Kortesjärven suurella panoksella jääkäritoimintaan oli oma roolinsa.
PUOLUSTUSVOIMIEN tervehdyksen juhlaan tuonut everstiluutnantti Mauri Etelämäki Pohjanmaan aluetoimistosta pohdiskeli, millaiset olisivat puolustusvoimat nyt, jos itsenäistymistä seuranneet tapahtumat olisivat sujuneet rauhanomaisesti. Suomi olisi lähtenyt vuonna 1939 sotaan ihan toisenlaisista lähtökohdista.
–Vuoden 1918 osapuolista oli muodostunut kaksikomponenttiliiman tavoin yhdistelmä, joka kesti. Oli taistelu- ja johtamiskokemusta olevaa päällystöä, asevelvollisuus oli tuottanut riittävän joukkomäärän, taktiikka oli muovautunut olosuhteisiin sopivaksi ja koko kansa tiesi, mitä on taistella aseellisesti. Sen henkinen kestokyky oli tottunut omien tappioiden näkemiseen. Sattumaa, loogista syy-seuraus -suhdetta, vaiko johdatusta? Omani puoltaa kahta jälkimmäistä.
MAAKUNNALLISTA Tammisunnuntain juhlaa vietettiin ensimmäistä kertaa Vimpelissä juhlan pian sen 30-vuotisen historian aikana. Juhlan järjesti Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys yhteistyössä kunnan, seurakunnan, lukion, Vimpelin reserviupseerikerhon ja Vimpeli-seuran kanssa. Juhlan järjestämistä tukivat myös paikalliset yritykset, niiden joukossa Järviseutu-seura ja Järviseudun Sanomat.
–Tammisunnuntain juhla on yhdistyksemme vuosittainen päätapahtuma, jossa muistamme Etelä-Pohjanmaalla sunnuntai-iltana 27. tammikuuta 1918 aloitettua Venäläisen sotaväen aseistariisuntaa. Tässä yhteydessä vimpeliläiset voivat ryhdistää rintapieliään, totesi perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala muistuttaen Vimpelin sotakoulun merkityksestä maan itsenäistymiselle ja kertoi vapaussotaan osallistuneen noin 100 vimpeliläistä miestä ja viisi naista.
Juhlajumalanpalveluksen jälkeen laskettiin muistoseppele vuonna 1922 paljastetulle vapaussodan uhrien muistomerkille. Tikkala muistutti yhdistyksen vaalivan nimestään huolimatta kaikkien sotaan osallistuneiden ja kotirintamalla toimineiden muistoa.
Tapani Tikkala totesi tervehdyssanoissaan vapaussodan alkamisen muistoksi viime vuonna vietetyistä tapahtumista uutisoidun valtakunnallisesti niin vähän, että se toi hänen mieleensä talvi- ja jatkosodan sotasensuurin.
–Aivan kuten vuonna 1968, maassamme vallitsi vapaussodan saavutukset täysin sivuuttava ajan henki. Muistovuoden aikana punaisen osapuolen kärsimykset saivat kaiken mediahuomion, ja talvisodassa saavutettu sovinto jätettiin huomiotta. Unohdettiin mainita, että punaiset nousivat kapinaan ja vaihtoivat äänestysliput aseisiin. Kun sitten Suomen demokraattisesti valittu hallitus kukisti kapinan ja säilytti itsenäisyytemme valkoisen armeijan avulla, nousi uutisoinnissa päällimmäiseksi näkemykseksi, että laillinen hallitus oli sortaja ja vallan väkivaltaiseen anastamiseen ryhtyneet punakaarteineen olivat sorrettuja. Vapaussodan Perinneliitolla, yhdistyksellämme ja sen jäsenistöllä on vielä paljon työtä oikean tiedon välittäjänä.
NUOREN puheenvuoron piti Sofia Kalliokoski, joka luki lukiolaisten ainekirjoituskilpailun voittanen aineensa Minun veteraanini. Vimpelin nuorisovaltuuston edustaja Elina Arpala ja Ari Takala sytyttivät kynttilän vapaussoturien muistolle. Vimpelin seurakunnan kamarikuoro lauloi Arto Turpelan johdolla Kuulan Isänmaani sekä Collanin Hurtti-ukon. Laivaston soittokunta esiintyi musiikkikomentajakapteeni Pentti Junnan johdolla. Se esitti Vaasan marssin, Sibeliuksen Preludion, Klemetin Vilppulan urhojen muistolle, Kuulan Vapaan kansan, Sibeliuksen Jääkärimarssin sekä säesti Maamme-laulun. Päätössanat lausui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Tuomisalo. Juhlan juonsi Teuvo Mäkelä.
Katso tunnelmia juhlasta
https://www.youtube.com/watch?v=F_VGE3FrGG8
