Ikääntyneiden asuntovelallisten lainojen määrä on yli nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta.
75-vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien kotitalouksien asuntolainojen määrä kasvoi 70 miljoonasta eurosta yli 300 miljoonaan euroon vuosien 2007-2017 välillä. Toiseksi eniten kasvoi 65‒74 -vuotiaiden kotitalouksien asuntolainakanta, joka yli kolminkertaistui 340 miljoonasta eurosta lähes 1,2 miljardiin euroon. Tilastoissa on huomioitu vain oman asunnon lainat eikä esimerkiksi sijoitusasuntojen lainoja.
Vaikka asuntolainojen määrä on ikääntyneimpien kotitalouksien parissa kasvanut rajusti, muu kulutus ei välttämättä ole vähentynyt. Ennätysalhainen korkotaso ja pitkät keskimääräiset laina-ajat ovat pitäneet lainojen hoitokulut maltillisina.
‒ Vanhimpien ikäluokkien asuntolainojen määrän jyrkkä kasvu tuntuu toki hurjalta. On kuitenkin muistettava, että vanhimpien ikäluokkien varallisuuskin on keskimäärin kasvanut, Timo Hulkko sanoo.
Nuoret selvästi aiempaa varovaisempia lainanottajia
Siinä, missä ikääntyvien kotitalouksien asuntolainakanta on kasvanut, nuoret ottavat asuntolainaa selvästi aiempaa varovaisemmin.
‒ Nuorten maltilliselle lainanotolle voi löytyä useita selityksiä. Suomen sitkeä talouslama vuoden 2007 jälkeen heikensi nuorten työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi kasvukeskusten korkea hintataso on osaltaan vähentänyt mahdollisuuksia ja kiinnostusta omistusasumiseen. Suomen asumistukijärjestelmä ei myöskään kannusta nuoria omistusasumiseen, koska vuokra-asujaa tuetaan avokätisemmin, Hulkko kertoo.
‒ Myös arvojen ja elintapojen muuttumisella voidaan olettaa olevan vaikutusta. Nuoret haluavat entistä enemmän nähdä maailmaa ja vakiintuminen tapahtuu myöhemmin. Vaihtoehdot halutaan pitää avoimina.
Yli 75-vuotiaiden velkakuorma on kasvanut roimasti myös muualla Suomessa, mutta kymmenen viime vuoden ajan kasvu on ollut selvästi jyrkintä Uudellamaalla.
