–Samalla metsä hitaassa kasvussaan on myös oman kädenjäljen siirtämistä tuleville polville. Metsä yhdistää sukupolvet, perheet, puolisot. Tuossa tietysti näkyy se, miten konkreettisesti elämä rakentuu metsän ympärille ja miten se jää metsään näkymään.
Toinen kiinnostava nosto Soinista voisivat olla vanhemmat metsätyömiehet ja heidän nuoruutensa.
–Noissa kuvauksissa metsätyöstä ja metsän muutoksesta näkyy myös maamme muutos ja kasvu nykyiseksi suomeksi, jonka tunnemme. Tarinat 1950- ja 60- luvulta tarjoavat kiinnostavaa ajankuvaa henkilöiltä, jotka ovat asiat itse nähneet ja kokeneet, mutta samalla mieleeni nousee ajatus, että kun maamme historia on vahvasti metsään sidottu, niin edelleen metsä edustaa maamme kasvoja ja kuvaa tästä maasta, että kyllä siitä huolta kannattaa pitää.
Soinissa on esillä kuntalaisten metsäsuhteita laajalla ikäskaalalla ja näkökulmat vaihtelevat, sillä mukana ovat esimerkiksi luontovalokuvaaja, puutavara-auton kuljettaja ja erämies.
AIEMMIN esillä ovat olleet jo alajärveläisten ja vimpeliläisten osuudet projektista. Näyttelyjen myötä haastateltavien yhteydenottoja on tullut myös Järviseudun ulkopuolelta.
–Asiaa metsän tiimoilta olisi siis enemmänkin vielä kuultavana. Kaiken kaikkiaan projekti on koettu hyvänä avauksena aiheelle ja moni on toivonut sitä jo nyt kirjaksi ja haastatteluja laajemmiksi kuin näyttelyissä. Paikalliset ajatukset metsästä kiinnostavat ja niihin myös on selkeästi helppo samaistua. Monipuoliset puheenvuorot ovat saaneet kiitosta.
Lähiaikoina Hintsa aikoo keskittyä projektinsa nettisivuihin ja projektin jatkon kehittämiseen. Hän toivoo saavansa puheenvuorot kirjaksi, joka antaisi niille enemmän oikeutta.
–Näyttelyt tulevat varmasti vielä kiertämään useammissa tiloissa. Haaveena olisi nähdä kaikki näyttelyt yhtenä suurena kokonaisuutena jossain.
Valokuvanäyttely on avoinna Soinin kirjastossa 1. helmikuuta saakka.
Lue Hintsan projektista lisää aiemmin julkaistuista jutuista
