SÄRKIKYLÄN suurkosteikko on valmistunut.
–Kesällä kävi ely-keskuksen tarkastajat ja mittamies, joka totesi, että se on 54 hehtaaria, kosteikkohankkeen toimikuntaan kuuluva Lauri Tähtinen sanoo.
Se perustettiin umpeenkasvaneen Särkijärven tilalle rantapeltojen kuivattamista varten.
Järvi itse kuivattiin osittain 60-luvulla. Silloin tarkoituksena oli luoda lisää viljelymaata. Kuivatus kuitenkin epäonnistui.
–Jäljelle ei jäänyt järveä, mutta ei jäänyt kuivaa maatakaan, Tähtinen summaa.
Muisto oli painanut kyläläisten mieltä vuosikymmeniä. Lopulta toimeen tartuttiin vuonna 2016 valmistuneiden tilusjärjestelyjen jälkimainingeissa.
Koska järven palauttamiseen entiseen loistoonsa ei olisi ollut mahdollista saada tukea, salaojateknikko Väinö Lukkarinen laati samana vuonna suunnitelman suuren kosteikon perustamisesta.
Kosteikon tarkoitus on kohentaa viljelyolosuhteita ja vähentää ravinteiden, kuten fosforin ja typen, huuhtoutumista vesistöihin. Se esimerkiksi parantaa järven länsipuolisten alueiden peruskuivatusta ohjaamalla kuivatusvesi kosteikon ohi Raisjokeen. Tulvahaittojen ehkäisemiseksi kunnostettiin Raisjoen yläosa.
–Rantapeltoja ei olisi saanut muuten kuiviksi, toteaa niitä itsekin omistava Simo Mäkelä. –Kuivatusvara oli aivan onneton.
ELY hyväksyi Lukkarisen suunnitelman sellaisenaan ja myönsi projektiin sataprosenttisen tuen, 557 000 euroa.
–Haku ja kaikki osui oikeaan saumaan. Niillä oli rahaa käytettävissä ja pyrkimys tehdä kosteikkoja, Mäkelä sanoo.
Ennen kuin ely-tuki ropsahti tilille, Mäkelä ja Tähtinen menivät hatut kourassa kunnantalolle hakemaan aloitusrahaa. Heille annettiin 100 000 euroa korottomana.
–Oli tärkeää, että kunta oli mukana operaatiossa. Ely toimii niin, että laskut pitää maksaa ensin, ja vasta kuittia vastaan saa hakea rahaa.
KYSEESSÄ oli suurin vuonna 2016 rahoitetuista kosteikoista koko maassa. Sittemmin turpeenottopaikoille on tehty isompiakin.
Työt valmistuivat takarajaan mennessä, puolentoista vuoden jälkeen kesällä 2018, mutta helppoa se ei ollut. Kaivuuolosuhteet olivat olleet sateisena kesänä 2017 äärimmäisen haastavat.
–Siihen märimpään aikaan urakoitsijat joutuivat käyttämään ponttoonisysteemejä kaivinkoneissaan.
Jos viime kesän kuivuus olisi ollut etukäteen tiedossa, he olisivat hakeneet lisäaikaa, ja rahaa olisi säästynyt suuria summia.
–Kyllä seuraava tehtäisiin halvemmalla, nauraa Mäkelä. –Mutta se on jossittelua. Pääasia on, että se on valmis ja rahat riittivät.
SÄRKIKYLÄLÄISET saavat kosteikon hoitoon vielä 20 000 euroa vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Ne menevät pusikon raivaamiseen, penkkojen silittelyyn, lietteen poistoon ja mahdollisiin korjauksiin.
Kuivan kesän takia kosteikon toimivuudesta ole vielä kokemuksia.
–Keväällä vasta oikeastaan nähdään, miten hyvin se onnistui, Mäkelä sanoo. –Silloin on tarkoitus pitää jonkinlaiset kekkerit sitten, kun sinne nousee vettä.
Aluetta hyödynnetään myös virkistyskäytössä. Sitä puolta on rahoitettu kylien kehittämisrahoista.
Kosteikolla on kaksi laavua, pitkospuut ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös vesilintuja. Sen ympäri kulkee viiden kilometrin pituinen luontopolku, ja veden noustua kesällä nelisenkymmentä senttiä kaivuu-uomia pitkin voi kulkea tasapohjaisella veneellä.
