–ONHAN se jonkinlainen rajapyykki sekin, toteaa Kari Kultalahti 70-vuotiskekkereidensä alla.
Hänen hallinsa kyljessä lukee Kultalahden saha ja huvilaveistämö. Siellä on valmistettu erityisesti höylähirrestä mökkejä ja muita hirsirakennuksia 50 vuoden ajan.
–Veisto on oikeastaan väärä sana tänä päivänä, kun kirvestä ei enää käytetä. Kaikki tehdään konetyönä, hän tuumaa.
Nimessä on nykyisin muutakin väärin, sillä sahasta ei enää ole kyse. Se kyllä aloitti sahana, ja mökkien tultua sahan rinnalle niissä käytettiin omia hirsiä, mutta se puoli jäi lopullisesti pois kymmenisen vuotta sitten. Puuta on helpompi ostaa muualta.
KULTALAHTI on tehnyt täällä töitä koko ikänsä.
Kaikki työvaiheet ovat hänelle yhä tuttuja. Hän on asettanut terät höyläkoneeseen lähes joka ikinen päivä vuodesta 1969 asti.
–Uskon, että tiedän höyläyksestä kaiken sen, mitä vaan voi tietää.
80-luvun alussa veistämö siirtyi hänelle ja Lauri-veljelle heidän isältään. Kenelle heidän jälkeensä, se ei ole vielä ratkennut.
TÄÄLTÄ on lähtenyt maailmalle lähes 10 000 rakennusta.
Tunnetuimpia niistä lienevät viime vuoden kesällä valmistunut uittomieskämppä sekä vuonna 1987 valmistunut Pietarsaaren Järviseututalo.
Myyntiä on lisäksi ollut lähes jokaiseen Euroopan maahan ja Japaniin.
–Englantiin meni aikanaan aika paljon, mutta se loppui kerrasta Brexitin myötä. Sen jälkeen ei ole enää paljon kysyttykään.
Vaikka huviloita valmistuu veistämöltä yhä kymmeniä vuodessa, mökkirakentaminen on puolittunut valtakunnallisesti 80- ja 90-luvuista.
–Nuorempi sukupolvi ei välttämättä ole enää niin kiinnostunut. Tontit alkavat olla kalliita, ja vaatimukset mökeille niin korkeita, että niille tulee hintaa kuin toiselle asunnolle.
