Lehdet kertovat myös väestökehityksestä. Jokaisessa joululehdessä on kuvat vuoden aikana poisnukkuneista, kuten myös pitäjään syntyneistä. Muuttotappiopaikkakunnilla – mitä Järviseudun pitäjät valitettavasti ovat – syntyneiden ja kuolleiden suhdeluku on reilusti kuolleisiin kallellaan.
Joululehdissä tämä näkyy niin, että kuolleet täyttävät arviolta noin tuplasti sen tilan kuin syntyneet.
VUONNA 2003 Etelä-Pohjanmaalla asui vuonna 193 954 ihmistä. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2040 väkiluku maakunnassa on 180 134. Muonavahvuudesta poistuu tällä aikavälillä lähes 14 000 ihmistä.
Vaikka maakuntakeskus vetää edelleen väkeä puoleensa, historiallisen matala syntyvyys näkyy meilläkin ennusteissa. Seinäjoki kasvattaa väkilukuaan samalla ajanjaksolla 31 696:sta 37 770:ään. Erillisenä kuntana tilastossa näkyvä Nurmo tuo pottiin vielä kolmisen tuhatta asukasta.
Järviseudulla tilanne on toinen. Evijärven väkiluku kutistuu 2 985:stä 2 579:ään, Lappajärvi 3 792:sta 2 402:een, Vimpeli 3 403:sta 2 321:een. Kauhavan Kortesjärven väkiluku vuonna 2003 oli 2 450, vuonna 2040 ennuste kertoo sen olevan 2 016.
NÄITÄ lukuja tutkimalla on selvää, että syrjäalueilta väki virtaa kohti Seinäjokea. Erityisen kovaa pudotus on ollut Lappajärvellä ja Vimpelissä, joiden molempien väkiluvusta on vuosien 2003 ja 2040 välissä poistumassa yli tuhat ihmistä. Kortesjärven ja Evijärven tilanne on lohdullisempi, mutta muuttotappio ja luonnollinen poistuma lasketaan näissäkin pitäjissä sadoissa.
Jatkossakin joululehtien syntyneiden ja vainajien tasapaino säilyy tällaisena, ellei jotain isoa muutosta tule tapahtumaan.
TYÖN luonteen muuttuminen on viime vuosina vetänyt väkeä maaseudulta kaupunkeihin, ja tämän trendin oletetaan jatkuvan. Kaupungistuminen on merkittävin väestökehitykseen vaikuttava megatrendi, mutta sillä on vastavoimansa.
Tietoverkkojen ansiosta koko maailma on jatkuvasti läsnä. Uutiset liikkuvat vikkelästi, ja monenlaista tavaraa voi yksittäinen kuluttajakin tilata vaikka Kiinasta. Tämä oli vielä 30 vuotta sitten ihan täyttä utopiaa. Globalisaatio vaikuttaa jokaisen kansalaisen elämään, myös Järviseudulla.
Globalisaation vastinparina on lokalismi, josta voisi käyttää kansankielisemmin nimeä kotiseuturakkaus. Aiempaa suuremmassa maailmassa oma kotiseutu koetaan entistä tärkeämmäksi, koska ihmisillä on tarve kiinnittyä ja juurtua. Koska työ kuljettaa paikkakunnalta toiselle, on oma synnyinseutu monelle se luontevin ankkuripiste maailman myrskyissä.
TOIVON sydämestäni, että kotiseuturakkaus muuttuisi jossain vaiheessa megatrendiksi, sillä tämä torppaisi tai ainakin hidastaisi väestökatoa, ja todennäköisesti toisi myös kaivattuja työpaikkoja maakuntakeskusten ulkopuolelle.
Ehkä silloin suunnanmuutos väestökehityksessä näkyisi myös joululehtien sivuilla.
Juho Kuorikoski
Päätoimittaja
