Maailman näkee linssin läpi ja pimeässä eri tavalla. Pimeässäkin on valoa, pitää vain katsoa tarkemmin. Pimeässä Ojalaa inspiroivat erityisesti revontulet, tähdet ja Linnunrata.
–Taivas on luonnollinen ja hyvä kuvauskohde. Kesällä kuvaan auringonlaskuja ja nousuja sekä sumua, pimeässä kuvaaminen on sille hyvä vastakohta. Se on myös vaativampaa kuin tavallinen valokuvaus. Se vaatii kiinnostusta ja motivoituneisuutta sekä paikallistuntemusta. Esimerkiksi tähtien kuvaaminen vaatii pimeyttä, mutta maisemakuvissa voi hyödyntää kaupungin valoja., perusjärkkärillä ja 20 millin laajakuvaobjektiivilla pimeässä kuvaava Ojala pohdiskeli.
–Aika paljon on tullut juoksenneltua maastossa pimeässä, mikäs sen parempaa! Suomessa pimeää piisaa, sitäkin voi hyötykäyttää.
Vaikka hän ei tunnistaudu tähtiharrastajaksi, esimerkiksi Linnunradan liikkeen tunteminen auttaa.
–Syksyllä se on pystysuorassa, maaliskuussa vaakatasossa. Sitä hyödyntämällä saa samassakin paikassa erilaisia kuvia.
VUOROTYÖ Kohiwoodilla mahdollistaa kuvaamisen eri vuorokaudenaikoina. Tuuli ja pakkanen eivät pidättele Ojalaa.
–Tähtiä kuvattaessa kylmä ilma on hyvä, silloin taivas on selkeämpi. Kovilla pakkasilla vain täytyy pukea enemmän. Lumikengillä pääsee syvissäkin lumikinoksissa.
Ajellessaan päiväsaikaan hän laittaa mieleen paikkoja, jotka voisivat näyttää hyvältä yöllä, kuten erikoiset puut.
–Suurin osa kuvauskohteista on kuitenkin tullut vastaan kävelemällä ja hyvät otokset kokeilemalla.
Ojala ei kikkaile kuvillaan, mutta esimerkiksi tähtikuviin hän säätää oman tunnelmansa LightRoom-ohjelmalla.
Hiljattain Soinin kirjastossa oli esillä hänen näyttelynsä Maisemien pauloissa. Hänen kotisivuillaan olevista kuvagallerioista voi tilata vedoksia vaikkapa kodin seinille.
OJALALLE valokuvaus on harrastus, joka alkoi riistakameroilla kuvaamisesta ja laajeni sekä kopterikuvaukseen että valokuvaamiseen vuonna 2014. Hän on kuvannut paitsi Järviseudulla, myös Koillismaalla, Lapissa ja Norjassa sekä Islannissa.
–Paras kuvani on Sandlandista, siinä on venesatama, vuoristoa ja kaupunkia. Otin sen ollessani siellä kalareissulla.
Kalastaminen onkin Ojalan toinen rakas harrastus.
–Ennen kalastelin paljon kotiseudulla, sitten erehdyin kokeilemaan veneestä pilkkimistä Norjassa. Se vei mukanaan. Meri luo omat olosuhteensa, kun vettä on alla jopa 500 metriä ja sieltä voi tulla ihan millaisia tahansa vonkaleita, kuten kissakaloja ja puna-ahvenia. Kerran kalakaverini sai 71-kiloisen pallaksen, jonka autoin veljeni kanssa nostamaan ylös.
