Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi vs. peruspalvelujohtaja Marita Ylilahti. Hän totesi monipuolisen yhdistystoiminnan olevan tärkeässä roolissa syöpään sairastuneen ja hänen läheistensä kohtaamisessa.
–Meillä täällä olijoilla on tiedossa, että joka päivä sata suomalaista saa syöpädiagnoosin. Se tulee aina yllätyksenä ja aiheuttaa monenlaista tuskaa ja epätietoisuutta. Tässä tilanteessa syöpäyhdistys ja paikallinen syöpäosasto ovat tärkeässä asemassa auttamassa. Oikean tiedon jakaminen ja sairastuneen tilanteen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää.
Juhlan aikana luovutettiin ansiomerkkejä yhdistyksen ansioituneille jäsenille sekä ruusuja Alajärven osaston aktiivisille toimijoille.
Virkistyspäivä alkoi ruokailulla ja päättyi juhlakahveihin. Juhlan musiikista vastasivat Korsukuoro, Aleksi Yli-Sissala ja Marko Maunuksela. Alavolin Solina-ryhmä esiintyi.
Syöpä-sanalla on totuutta pahempi kaiku
SYÖPÄTAUTIEN ja sädehoidon erikoislääkäri, LT, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Kataja luennoi syöpäpotilaspäivässä otsikolla Syövän pelko on viisauden alku – vai onko? Vimpeliläislähtöinen Kataja toimii myös hiljattain perustetun kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) työryhmän jäsenenä.
Syöpä-sanalla on Katajan mukaan edelleen huono kaiku, ja sairausryhmää kohtaan tehdään osin vääryyttä, kun sana yhdistetään automaattisesti kuolemaan. Riski sairastua syöpään on pieni ja vasta 50 ikävuoden jälkeen nousee yli viiden prosentin. Sama pätee syöpäkuolleisuuteen.
–Suurin osa suomalaisista kuolee muuhun kuin syöpään.
Vaikka vuosittain ilmenee noin 30 000 uutta syöpätapausta, sairaustapauksien kasvava määrä johtuu paremmasta diagnostiikasta sekä siitä, että ihmiset elävät vanhemmiksi, jolloin ehtivät sairastua syöpään toisin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Ikävakioitu syöpäkuolleisuus on laskenut todella paljon. Ennaltaehkäisyn eteen tehty työ näkyy ja nyt haasteena ovat ylidiagnostiikka sekä ylihoitaminen. Hoidot ovat kehittyneet henkilökohtaisemmiksi, jolloin toimenpiteet räätälöidään taudinkuvan ja ihmisen ominaisuuksien mukaan, Kataja tptesi.
Suomessa hoito on kansainvälisesti mitattunakin laadukasta. Silti siinä on monia haasteita, kuten se, että potilaiden määrän kasvaa nopeammin kuin henkilöstön määrä.
KATAJA nosti esille syöpien hoidon tulevaisuutta koskevan uhan. Hoitokustannukset ovat jo nyt 1,5 miljardia euroa vuodessa. Yhden potilaan hoitaminen maksaa tavanomaisesti 10 000 euroa kuukaudessa. Korkein oikeus on linjannut, että lääketieteellisesti perusteltua hoitoa ei voi olla antamatta vain taloudellisista syistä. Vaikka hinnat ovat pysyneet hyvin hallinnassa, väestön ikääntyessä on nostettava esille kysymys, mikä hoito on lääketieteellisesti perusteltua.
–Kuinka paljon olisitte veron maksajina valmiita maksamaan siitä, että saadaan jossakin syöpäsairaudessa kaksi kuukautta lisää elinaikaa? Tätä keskustelua on pakko käydä. Rahat eivät riitä yksinkertaisesti. Johonkin täytyy raja vetää.
