Ilkka uutisoi yllä olevalla otsikolla 29. elokuuta artikkelin, joka käsitteli vuoden 2018 kouluterveyskyselyn tuloksia, joita kunnanhallitus kävi läpi kokouksessaan 27. elokuuta. Sivistyslautakunta on esittänyt kunnanhallitukselle, että koko koulutoimen kehittämisteemaksi valitaan ”Terveellinen ja turvallinen kouluympäristö” lukuvuodeksi 2018–2019. Esitys on ihan hyvä. Tällaiset kauniit teemat tahtovat jäädä palaveri- ja suunnitelma-asteelle. Kauniit sanat eivät riitä, vaan asia on sen verran huolestuttava, että on syytä tarkemmin selvitellä asiaan johtaneet syyt. Ei riitä, että lukuvuosisuunnitelmaan laitetaan toimenpideohjelman tavoitteet ja mittarit. On rohkeasti ja avoimesti selvitettävä mistä asia johtuu. Vasta sitten voidaan lähteä korjaamaan ja asettamaan tavoitteita, ja tavoite on paljon pitemmälle kuin lukuvuositeema 2018–2019.
Lappajärven koululaitos on aiemmin ollut tasokas ja motivoiva, ja sieltä on jokaisen ollut hyvä lähteä maailmalle opiskelemaan ja työelämään omien kykyjen ja kiinnostuksensa mukaisesti. Lahjakkuutta ja menestystä työelämässä ei tuo vain kirjaviisaus ja yliopistotutkinto. Tärkeintä on kiinnostus omaan työhönsä, ihmissuhdetaidot ja sosiaaliset taidot niin työyhteisössä kuin kaikessa kanssakäymisessä. Niillä mennään pitkälle, oli sitten kyse käytännön ammattimiehestä tai -naisesta tai enemmän lukeneesta johtotehtävissä olevasta esimiehestä.
Koulunkäynnistä lukiolaisista piti vain 55 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 71 prosenttia. Erittäin huolestuttavia luvut olivat tyttöjen keskuudessa. He eivät koe olevansa tärkeä osa luokka- ja kouluyhteisöä. Se laskee motivaatiota ja vaikuttaa alentavasti koulumenestykseen. Lohduttavaa oli se, että nuoret kokivat olevansa tärkeä osa perheestä sekä ystävä- ja harrastusporukasta. Siis terveitä lappajärveläisiä nuoria. Jos koulu- ja luokkayhteisö ei tunnu tärkeältä, syitä on etsittävä muualta kuin nuorista. Sitä on etsittävä koulusta. Olisi hyvä, jos vastaavanlainen kysely tehtäisiin opettajillekin. Kokevatko he olevansa tärkeä osa koulu- ja luokkayhteisöä? Kuunnellaanko heitä aidosti työyhteisössä? Mikä on ilmapiiri koulussa? Onko päättävissä elimissä, sivistyslautakunnassa, kunnanhallituksessa ja -valtuustossa annettu riittävät resurssit työn mielekkääseen hoitamiseen? On avattava koko kouluyhteisö ja siihen vaikuttavat päättävät elimet. Oppilaskysely ei riitä. Se toi esille ongelman, jonka selvittelyä on avoimesti laajemmin tarkasteltava.
Koulun homeongelma ei ole ongelma. Se on hoidettavissa rahalla. Ongelma sen sijaan on, että kouluyhteisöä ei pidetä tärkeänä eikä koulussa viihdytä. Aiheutuneet vahingot vaikuttavat nuoren koko tulevaisuuteen. On arvovalintakysymys mihin kunnassa panostetaan. Jos kunta halutaan pitää elävänä tarvitsemme sekä terveet uudet koulurakennukset, että motivoituneen kouluyhteisön, jossa päättävät elimet ja koulun johto ovat oppilaita ja opettajia tukemassa koulutyöskentelyyn.
Jukka Viinamäki, kirurgi, entinen koululainen
