Vuonna 1930 syntynyt Rentola toteaa kylän sosiaalisen elämän olevan olematonta verrattuna lapsuuteen. Kaupan sulkeutuminen on autioittanut kylää entisestään. Omat ikätoverit ovat käyneet harvalukuisiksi.
–Kuulun kyllä Eläkeliittoon, mutta tilaisuuksiin tulee lähdettyä harvoin. Kyllä täällä kesä menee, mutta syksy ja talvi, kun on pimeää ja kylmää, on hankalaa. Tekisi mieli lähteä vähän lämpimämpään ja valoisampaan tai muuten virikkeellisempään ympäristöön.
Verenpainetauti sai Rentolan aikoinaan muuttamaan elintapojaan. Ruokavalio muuttui terveellisemmäksi ja liikunta lisääntyi.
–Hiihtelen kyllä talvisin paljon ja toivon, että tulee taas kunnon lumitalvi. Sauvakävelyä pitäisi harrastaa, mutta sen kanssa en ole tullut sinuiksi, Rentola totesi.
Onneksi on golf.
–Pelaan sitä paljon, mutta en intohimoisesti. Se on hyvä neljän tunnin kävelylenkki. Siellä tapaan kavereita ja muita golffareita, se katkaisee yksin oloa.
TALON työt, kuten nurmikon leikkaaminen, käyvät kuntoilusta nekin.
–Maija pitää kovaa lukua, että ne ja ne kukat pitää kastella, Rentola naurahti viitaten vanhimpaan tyttäreensä Maija Rentolaan, joka asuu Jyväskylässä.
–Isällä on paljon kovempi kunto kuin meillä lapsilla. Kun lähdemme yhdessä Lappiin hiihtämään, hän menee luistelutyylillä omia menojaan, Maija Rentola totesi.
–Olen itsekin jo eläkkeellä. On suuri etuoikeus saada viettää aikaa isänsä kanssa tässä elämänvaiheessa.
Sisarussarjaan kuuluvat myös Helsingissä asuvat Jari ja Nina sekä Äänekoskella asuva Tuulikki.
MAAILMAN tapahtumia Rentola seuraa aktiivisesti.
–Vimpelin asioista pysyy selvillä, kun istuu Nelimarkassa miesten pöytään. Enemmän seuraan Sotkamon asioita, pidän yhteyksiä entisiin työkavereihin ja kunnallispoliitikkoihin.
Vaikka nuoruusvuosina ei Rentolan mukaan ei juuri muuta tehty kuin pelattiin pesäpalloa, hän ei seuraa lajia kovin tarkkaan.
–Sotkamossa seurasin sitä viran puolesta niin paljon, että nyt riittää puoli ottelua kerrallaan. Viitsin mennä katsomaan tasaisia otteluita, kuten loppupelejä. Nykyinen sarja ei ole kovin tasainen.
–Kyläkuva elää niin kovin pesäpallosta, sen olen huomannut, kun olen joitakin pelejä käynyt katsomassa lunastamassani kuppituolissa.
VIMPELIN Yhteiskoulun ensimmäiset ylioppilaat tapasivat viime viikolla Kivitipussa.
–Vähiin on käynyt se joukko. Meitä oli silloin 11, nyt elossa enää viisi poikaa, kertoi Leevi Rentola.
Koska opettajista oli sodan jälkeen pulaa, tuosta joukosta seitsemän päätyi opettajiksi. Rentolakin työskenteli opettajana, Teerinevalla kevätkauden 1953, seuraavan lukuvuoden Vinnissä ja myöhemmin matemaattisten sekä kaupallisten aineiden opettajana. Hän opiskeli valtiotieteiden maisteriksi ja toimittuaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtajana tuli valituksi Vimpelin kunnanjohtajaksi. Siinä virassa Rentola toimi vuosina 1967-1969, kunnes siirtyi Sotkamon kunnanjohtajan virkaan.
–Oli se osin sattumaakin, että päädyin sinne, mutta Vimpeli tuntui pieneltä ja taloudellinen liikkumatila oli melko rajallinen.
Sotkamossa Rentola työskentelikin lopun työuransa. Vuosina 1982-87 hän toimi Kainuun Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntainliiton johtajana, kunnes tympääntyi kaikenlaiseen vääntämiseen, jota käytiin Lääkäriliiton kanssa, ja palasi avoimeksi tulleeseen kunnanjohtajan virkaan.
Jäätyään eläkkeelle Rentola muutti Seinäjoelle, josta hänen toinen vaimonsa, arkkitehti Hilkka Jaakola sai kaavoituspäällikön työn. He asuivat Seinäjoella parikymmentä vuotta, kunnes kakkosasuntona ollut Kaisantupa Sääksjärvellä kutsui ympärivuotiseen asumiseen. Rentola menetti Hilkka-puolisonsa pari vuotta sitten
