Tuo 60 vuotta sitten sattunut tapahtumakulku on monella tapaa varsin erikoinen: raittiusmies, kunnallispoliitikko Väinö Salo hankki ravintolan Vimpeliin omavaltaisella toiminnalla ja muutti sitä myötä paikallista juomakulttuuria terveempään suuntaan. Kunnan eri toimielinten käsittelyprosessi asian suhteen on yksi Vimpelin historian nopeimpia, ellei nopein, vaikka oli ravintolalla vastustajansakin, toteaa Lehto. Vimpeli olikin nykytiedon valossa alkoholipolitiikan ennakkoluuloton edelläkävijä.
1960-luvun alussa Suomessa oli vielä voimassa kieltolain korvannut väkiviinalaki, joka kielsi alkoholimyymälöiden perustamisen maaseudulle. Kuitenkin väkijuomia kaipaava sai hankittua niitä myös syrjäisemmillä seuduilla. Lehtokin päätyi nuorena poikana omakohtaisesti tekemisiin alkoholikaupan kanssa tuuratessaan myymälänhoitajaa paikallisessa sekatavarakaupassa. Suuvesiä Illodinia, Areodinia ja Non Stoppia haettiin kaupasta muuhun tarkoitukseen kuin suusta pois purskutettavaksi.
–Vimpeliläisten oma keksintö oli mätkäles, jonka lähtöaineena oli oksalakka, hän kertoo.
Keväisin lumen alta paljastui Nuorisotalon ja Invalidikioskin ympärillä valtavan määrän edellä mainittuja pulloja.
1960-LUVULLA elettiin alkoholipolitiikan vapautumisen aikaa, murroskautta. Vuosikymmenen lopulla keskiolut tuli ruokakauppoihin ja Alko perusti ensimmäisiä myymälöitä maaseudulle.
Oy Alkoholiliike Ab alkoi varovaisesti purkaa alkoholin saannin säätelyä ja päätti kokeilla olutravintoloita maaseudulla miedompia juomatapoja juurruttaakseen. Väinö Salo kuuli kesällä 1962 tästä radion välityksellä ja lähti Alkoholiliikkeen pääkonttoriin Helsinkiin tapaamaan juuri perustetun Kantaravintolat-yhtiön toimitusjohtaja Aarne Alestaloa. Salo kertoi, että Vimpelissä on ravintolalle valmis tila uudessa Kuntalan kiinteistössä ja lupasi, että kunnanvaltuusto antaisi luvan anniskelun aloittamiseen.
Raittiuslautakunta kutsuttiinkin koolle 6. syyskuuta ja vaikka se antoi kielteisen päätöksen, kunnanhallitus ja -valtuusto tekivät viikon sisään omat myönteiset päätöksensä. Vimpelin Kantakrouvi avattiin 28. joulukuuta. Siellä pukeuduttiin siististi ja syötiin paljon oopperavoileipiä. Ravintolaemäntänä toimi Tuulikki Uusitalo.
Olutravintolakokeilu päättyi kiittävään arvioon 1965, minkä jälkeen päätettiin lieventää alkoholilakia ja tarjota ravintoloille mahdollisuutta hakea A-oikeuksia. Tämä edellytti tilojen laajentamista Vimpelissä ja yläkertaan rakennettiinkin 88-paikkainen ravintola ja yöpymistiloja.
–Vimpelin Kantakrouvi oli ilmiö, viikonloppuisin väkeä kävi tansseissa naapurikunnistakin. Ravintola oli todella suosittu. Pöytä oli pakko varata, että mahtui sisään, Lehto toteaa.
Kantakrouvi oli Järviseudun ensimmäinen A-oikeuksin varustettu ravintola.
–Ravintolakulttuuri oli täällä selvästi lähialueita edellä pitkään, mutta nykyisin tilanne on toinen.
Kantaravintolat joutuivat laman myötä vaikeuksiin ja 1991 Arktia fuusioi kaikki ravintolat. Myöhemmin toiminta jatkui Vimpelissä, Alajärvellä ja Lappajärvellä Kantri Oy:n omistuksessa. Vimpelissä ravintola oli ehtinyt jo muuttaa toisiin tiloihin ennen kuin toimipisteitä karsittiin ja ravintolatoiminta jatkui muiden yrittäjien toimesta.
LEHTO otti kirjoitustehtävän vastaan gradunsa jälkeen. Aiheeseen liittyvää tekstiä pyydettiin häneltä jo vuoden 2021 Vimpelin Jouluun, mutta hän halusi tutkia aihetta laajemmin ja totesi, että 60-vuotismerkkipaalu olisi sopiva ajankohta selvitellä asiaa. Arkistoista löytyi hyvin Kantakrouvin perustamiseen liittyviä tekstilähteitä ja Anna-Liisa Liliuksen kirja Oluesta se alkoi tarjosi lisätietoa. Kuvia sen sijaan oli vaikeampi löytää.
–Tämä teksti on täyttä asiaa, joten se ei varmastikaan ole mikään bestseller.
Tutkielmasta onkin jätetty pois ravintolaan liittyvät persoonallisuudet, tarinat ja kaskut. Ne elävät kuitenkin vielä paikallisessa kertomaperinteessä rikkaina, ja jos niitä alkaisi kerätä, olisi koossa äkkiä tiiliskiven kokoinen opus, totesivat Lehto ja Vimpeli-seuran edustajat.
Tutkielman voi hankkia omakseen Kukkasalonki Kastanjasta. Järviseutu-säätiö tuki teoksen painatusta.
Lehto lahjoitti gradunsa tekemiseen osoitetut avustukset oppilaiden stipendirahastoon https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2022/05/01/matti-lehto-lahjoitti-5-000-euroa-stipendirahastoon/
Matti Lehto kirjoitti 2019 julkaistussa tekstissään Hemilän Aleksin tapauksesta https://www.jarviseudunsanomat.fi/arkisto/2019/01/04/hemilan-aleksin-tapaus/
